Projektinhallintamallin kehittäminen
Kyrki, Petteri (2025)
Kyrki, Petteri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436082
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin yritykselle räätälöity projektinhallintamalli, joka yhdistää eri mallien parhaat käytännöt ja korjaa niiden puutteita. Tavoitteena oli tukea hankkeiden tehokasta ja johdonmukaista toteutusta, selkeyttää rooleja ja vastuita sekä parantaa projektien ohjattavuutta ja perehdyttämisen sujuvuutta. Malli koottiin useiden projektinhallintamallien vertailun perusteella, ja sitä on tarkoitus pilotoida tulevissa projekteissa.
Kehittämistyössä korostuivat toimintatapojen yhdenmukaistaminen, systemaattinen ohjaus ja tiedonhallinnan parantaminen. Haastattelut ja analyysi nostivat esiin myös suunnitteluvaiheen riittävän resursoinnin, kustannusohjauksen, selkeän vastuunjaon ja yhteisten työkalujen tärkeyden. Selkeästi dokumentoitu toimintamalli nähtiin keinona vähentää henkilöriippuvuutta ja tukea uusien työntekijöiden perehdyttämistä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisia menetelmiä, kuten dokumenttianalyysiä, havainnointia ja teemahaastatteluja, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva projektinhallinnan nykytilasta ja kehitystarpeista. Luotettavuutta lisäsivät menetelmien monipuolisuus ja avoin raportointi. Jatkokehityksen tarpeiksi tunnistettiin mallin pilotointi, koulutusten järjestäminen, järjestelmäintegraatioiden tarkastelu, palautemekanismin luominen sekä laadun- ja riskienhallinnan kehittäminen.
Kehittämistyössä korostuivat toimintatapojen yhdenmukaistaminen, systemaattinen ohjaus ja tiedonhallinnan parantaminen. Haastattelut ja analyysi nostivat esiin myös suunnitteluvaiheen riittävän resursoinnin, kustannusohjauksen, selkeän vastuunjaon ja yhteisten työkalujen tärkeyden. Selkeästi dokumentoitu toimintamalli nähtiin keinona vähentää henkilöriippuvuutta ja tukea uusien työntekijöiden perehdyttämistä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisia menetelmiä, kuten dokumenttianalyysiä, havainnointia ja teemahaastatteluja, joiden avulla muodostettiin kokonaiskuva projektinhallinnan nykytilasta ja kehitystarpeista. Luotettavuutta lisäsivät menetelmien monipuolisuus ja avoin raportointi. Jatkokehityksen tarpeiksi tunnistettiin mallin pilotointi, koulutusten järjestäminen, järjestelmäintegraatioiden tarkastelu, palautemekanismin luominen sekä laadun- ja riskienhallinnan kehittäminen.
