Palvelunkäyttäjien kokemukset toipumisorientaatiokeskeisestä hoidosta mielenterveyspalveluissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimustuloksia palvelunkäyttäjien kokemuksista toipumisorientaatiokeskeisestä hoidosta mielenterveyspalveluissa. Tavoitteena oli tuottaa työn tilaajalle hyödynnettävää tietoa toiminnan kehittämisen tueksi. Opinnäytetyö vastaa tutkimuskysymykseen, millainen kokemus palvelunkäyttäjillä on toipumisorientaatiokeskeisestä hoidosta mielenterveyspalveluissa.

Aineisto haettiin useista kansainvälisistä tietokannoista ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Hakuprosessi tuotti 22 tutkimusta, joista lopulliseen aineistoon valittiin seitsemän vuosina 2015–2025 julkaistua vertaisarvioitua artikkelia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset jäsentyivät kolmeen pääluokkaan: toipumista tukeva hoitokonteksti, toipumisen henkilökohtainen prosessi sekä hoitojärjestelmän ja palvelujen haasteet. Toipumisorientaatio näyttäytyi palvelunkäyttäjien kokemuksissa inhimillisenä ja arkeen kiinnittyvänä tapana toteuttaa mielenterveystyötä. Kodinomaisuus, turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö, arjen taitojen tukeminen, merkityksellinen toiminta sekä palvelunkäyttäjän mahdollisuus vaikuttaa omaa hoitoa koskeviin valintoihin vahvistivat toivoa, osallisuutta ja voimaantumista. Haasteina korostuivat palvelujärjestelmän kuormitus, rajalliset resurssit, hoidon katkonaisuus, lääkekeskeisyys ja puutteet vuorovaikutuksessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toipumisorientaation johdonmukainen toteutuminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, aikaa vuorovaikutukselle ja arjen taitojen tukemiselle sekä palvelunkäyttäjien aitoa osallistumista hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveystyön kehittämisessä ja toipumisorientaation mukaisten käytäntöjen vahvistamisessa.

The purpose of the thesis was to compile, through a literature review, research findings on service users’ experiences of recovery-oriented care in mental health services. The aim was to produce information that can be utilised by the commissioning organisation to support the development of its services. The research question was: service users’ experiences of recovery-oriented care in mental health services were examined.

The literature was searched in several international databases using predefined inclusion criteria. The searches retrieved 22 records for further screening, of which seven peer-reviewed articles published between 2015 and 2025 met the inclusion criteria and were included in the literature review. The data were analysed using inductive content analysis.

The results were grouped into three main categories: care context that supports recovery, personal recovery process, and challenges in service systems and service provision. Based on service users’ experiences, recovery orientation is generally considered a humane and individualised way of providing mental health care. Factors such as homelike, safe and communal environment, support for daily living, meaningful activities, and encouraging the service user to have control over their own care were seen to promote hope, participation and empowerment. However, structural barriers such as service system overload, limited resources, fragmented care pathways, medication-centred treatment, and shortcomings in communication and interaction hindered the realisation of recovery-oriented practices.

In conclusion, the consistent implementation of recovery orientation requires adequate staffing, time for interaction and support for daily living skills, as well as genuine service user participation in decisions concerning their care. The results can be used to develop mental health services and strengthen recovery-oriented practices. However, further research is still required into recovery orientation in Finnish mental health services across different care settings from the perspective of service users.