Elektroniikkakotelon jäähdytystehokkuuden parantaminen AM-teknologiaa hyödyntäen
Marienberg, Arttu (2025)
Marienberg, Arttu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436010
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, suunniteltiin ja kehitettiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja elektroniikkakotelon jäähdytystehokkuuden parantamiseksi. Ratkaisuvaihtoehtojen suunnittelu keskittyi ainetta lisääviä valmistustekniikoita hyödyntäviin ratkaisuihin, niiden tuomiin etuihin sekä materiaalivaihtoehtoihin. Suunnittelussa otettiin myös huomioon lentokonekäytön tuomat lisävaatimukset ja tavoitteet suunnitelluille ratkaisuille.
Työssä tutkittiin erilaisia toteutuskelpoisia ratkaisuvaihtoehtoja jäähdytyksen tehostamiseksi. Näistä vaihtoehdoista valittiin kaksi erilaista lähestymistapaa, joita työstettiin eteenpäin. Ensimmäiseksi kehitettäväksi vaihtoehdoksi valittiin elektroniikkakotelon rakenteen muokkaaminen jäähdytystehon lisäämiseksi. Toiseksi kehitettäväksi vaihtoehdoksi valittiin elektroniikkakotelon alle asennettava erillinen jäähdytyselementti.
Ratkaisuvaihtoehto, jossa muokattiin kotelon rakennetta, toteutettiin käyttäen SolidWorksin parametrisen mallintamisen työkaluja. Jäähdytyselementin runkorakenteen suunnittelu toteutettiin SolidWorksissä parametrisenä mallinnuksena, mutta jäähdytyselementin suunnittelu toteutettiin käyttäen Altair Inspiren implisiittisen mallinnuksen työkaluja rakenteen luomisessa.
Alkuperäisille kotelorakenteille sekä uusille ratkaisuvaihtoehdoille tehtiin kokoonpanon simulointi Altair SimLabin lämpösiirtymä analyysia käyttäen. Näiden simulaatioiden tuloksia analysoimalla saatiin vertailukelpoiset tulokset uusien ratkaisujen tehokkuudesta alkuperäiseen koteloon ja sen jäähdytyselementtiin verrattuna.
Simulaatiosta saatujen tulosten perusteella jäähdytystehoa saatiin nostettua kummankin suunnitellun ratkaisun kanssa verrattuna alkuperäisiin rakenteisiin. Implisiittisellä mallinnuksella toteutetusta elementistä simuloitiin kaksi versiota, toinen alumiinista tehtynä ja toinen kuparista tehtynä. Nämä jäähdytyselementit olivat huomattavasti alkuperäistä elementtiä tehokkaampia, kun otettiin huomioon niiden huomattavasti pienempi tilavuus ja massa.
Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin uutta suunnittelutyötä koskevaa ohjeistusta sekä toteutusvaihtoehtoja jäähdytystehoa lisääville rakenteille. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä tulevaisuuden projektien suunnittelun ja toteutuksen aikana.
Työssä tutkittiin erilaisia toteutuskelpoisia ratkaisuvaihtoehtoja jäähdytyksen tehostamiseksi. Näistä vaihtoehdoista valittiin kaksi erilaista lähestymistapaa, joita työstettiin eteenpäin. Ensimmäiseksi kehitettäväksi vaihtoehdoksi valittiin elektroniikkakotelon rakenteen muokkaaminen jäähdytystehon lisäämiseksi. Toiseksi kehitettäväksi vaihtoehdoksi valittiin elektroniikkakotelon alle asennettava erillinen jäähdytyselementti.
Ratkaisuvaihtoehto, jossa muokattiin kotelon rakennetta, toteutettiin käyttäen SolidWorksin parametrisen mallintamisen työkaluja. Jäähdytyselementin runkorakenteen suunnittelu toteutettiin SolidWorksissä parametrisenä mallinnuksena, mutta jäähdytyselementin suunnittelu toteutettiin käyttäen Altair Inspiren implisiittisen mallinnuksen työkaluja rakenteen luomisessa.
Alkuperäisille kotelorakenteille sekä uusille ratkaisuvaihtoehdoille tehtiin kokoonpanon simulointi Altair SimLabin lämpösiirtymä analyysia käyttäen. Näiden simulaatioiden tuloksia analysoimalla saatiin vertailukelpoiset tulokset uusien ratkaisujen tehokkuudesta alkuperäiseen koteloon ja sen jäähdytyselementtiin verrattuna.
Simulaatiosta saatujen tulosten perusteella jäähdytystehoa saatiin nostettua kummankin suunnitellun ratkaisun kanssa verrattuna alkuperäisiin rakenteisiin. Implisiittisellä mallinnuksella toteutetusta elementistä simuloitiin kaksi versiota, toinen alumiinista tehtynä ja toinen kuparista tehtynä. Nämä jäähdytyselementit olivat huomattavasti alkuperäistä elementtiä tehokkaampia, kun otettiin huomioon niiden huomattavasti pienempi tilavuus ja massa.
Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin uutta suunnittelutyötä koskevaa ohjeistusta sekä toteutusvaihtoehtoja jäähdytystehoa lisääville rakenteille. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä tulevaisuuden projektien suunnittelun ja toteutuksen aikana.
