Developing Finnish cosplay conventions with global practices
Eilu, Saara (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121435975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121435975
Tiivistelmä
This thesis explored how Finnish cosplay conventions could be developed with practices that were already established in international events, and what changes would be needed for them to succeed. This topic was chosen because although the number of conventions and their attendees had increased in recent years, the events themselves had seen relatively little development.
To gain insight on the topic, knowledge base, benchmarking, survey, and interviews were combined. The theoretical section went over topics on event marketing, customer experience, and service design. A mixed-method approach was used by combining a survey aimed at Finnish convention visitors to provide quantitative data on demographics and attendance habits and qualitative insight into experiences and expectations, while interviews with organisers and volunteers offered insight into organizational challenges and perspectives.
The results showed that Finnish conventions were valued for their community-focused atmosphere, inclusivity, and volunteer-led nature, though challenges related to venue capacity, ticketing, and language accessibility were identified. Interest in international practices such as themed photo areas and interactive programming was also expressed. The data suggested that Finnish conventions could be developed by implementing these features in a way that supported the established community-oriented atmosphere of the events. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten suomalaisia cosplay-tapahtumia voitaisiin kehittää hyödyntämällä kansainvälissä tapahtumissa jo vakiintuneita käytäntöjä, sekä millaisia muutoksia niiden onnistunut toteuttaminen vaatisi. Aihe valittiin, koska vaikka tapahtumien ja kävijöiden määrä oli kasvanut viime vuosien aikana, itse tapahtumat olivat kehittyneet suhteellisen vähän.
Aiheeseen perehdyttiin yhdistämällä tietopohja, banchmarkkaus, kysely, ja haastattelut. Teoreettisessa osassa käsiteltiin tapahtumamarkkinointia, asiakaskokemusta ja palvelumuotoilua. Kysely tarjosi määrällistä tietoa tapahtumakävijöiden demografiasta ja osallistumistottumuksista, sekä laadullista tietoa kokemuksista ja odotuksista. Tämän lisäksi tapahtumajärjestäjien ja vapaaehtoisten haastattelut toivat näkökulmia tapahtumien käytännönjärjestelyiden haasteisiin.
Tulokset osoittivat, että suomalaisia tapahtumia arvostetaan niiden yhteisöllisestä tunnelmasta, inklusiivisuudesta ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta luonteesta, vaikka haasteita tunnistettiin liittyen tiloihin, lipunmyyntiin ja kieliesteisiin. Kiinnostusta osoitettiin kansainvälisiin käytäntöihin, kuten teemoitettuihin kuvauspisteisiin ja interaktiiviseen ohjelmaan. Tulosten perusteella suomalaisia tapahtumia voitaisiin kehittää ottamalla käyttöön kansainvälisiä elementtejä tavalla, joka tukee tapahtumien yhteisöllistä luonnetta.
To gain insight on the topic, knowledge base, benchmarking, survey, and interviews were combined. The theoretical section went over topics on event marketing, customer experience, and service design. A mixed-method approach was used by combining a survey aimed at Finnish convention visitors to provide quantitative data on demographics and attendance habits and qualitative insight into experiences and expectations, while interviews with organisers and volunteers offered insight into organizational challenges and perspectives.
The results showed that Finnish conventions were valued for their community-focused atmosphere, inclusivity, and volunteer-led nature, though challenges related to venue capacity, ticketing, and language accessibility were identified. Interest in international practices such as themed photo areas and interactive programming was also expressed. The data suggested that Finnish conventions could be developed by implementing these features in a way that supported the established community-oriented atmosphere of the events.
Aiheeseen perehdyttiin yhdistämällä tietopohja, banchmarkkaus, kysely, ja haastattelut. Teoreettisessa osassa käsiteltiin tapahtumamarkkinointia, asiakaskokemusta ja palvelumuotoilua. Kysely tarjosi määrällistä tietoa tapahtumakävijöiden demografiasta ja osallistumistottumuksista, sekä laadullista tietoa kokemuksista ja odotuksista. Tämän lisäksi tapahtumajärjestäjien ja vapaaehtoisten haastattelut toivat näkökulmia tapahtumien käytännönjärjestelyiden haasteisiin.
Tulokset osoittivat, että suomalaisia tapahtumia arvostetaan niiden yhteisöllisestä tunnelmasta, inklusiivisuudesta ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta luonteesta, vaikka haasteita tunnistettiin liittyen tiloihin, lipunmyyntiin ja kieliesteisiin. Kiinnostusta osoitettiin kansainvälisiin käytäntöihin, kuten teemoitettuihin kuvauspisteisiin ja interaktiiviseen ohjelmaan. Tulosten perusteella suomalaisia tapahtumia voitaisiin kehittää ottamalla käyttöön kansainvälisiä elementtejä tavalla, joka tukee tapahtumien yhteisöllistä luonnetta.
