Yksityinen vuokranantaja vai elinkeinonharjoittaja? Juridiset erot vuokrasuhteen riitatilanteissa
Silvola, Emilia (2025)
Silvola, Emilia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121335943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121335943
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin vuokralaisen oikeuksia ja oikeusturvakeinoja tilanteissa, joissa vuokranantajana toimi joko yksityishenkilö tai elinkeinonharjoittaja. Työssä selvitettiin, milloin vuokranantaja katsotaan yksityiseksi vuokranantajaksi ja milloin elinkeinonharjoittajaksi, sekä sitä, miten tämä jako vaikutti vuokralaisen asemaan erityisesti riitatilanteissa. Lisäksi perehdyttiin tyypillisiin vuokrasuhteeseen liittyviin riitoihin, kuten vuokravakuuden palauttamiseen, huoneiston kuntoon, vuokrankorotuksiin ja vuokrasopimuksen irtisanomiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin lainopillisena eli oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Aineistona hyödynnettiin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia, kuluttajansuojalakia, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta ja ajantasaisia verkkolähteitä. Lisäksi analysoitiin kahta tapausta: kuluttajariitalautakunnan ratkaisua vuokravakuuden palauttamisesta ja asunnon kunnosta sekä hovioikeuden ratkaisua vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja ammattimaisen vuokranantajan huolellisuusvelvollisuudesta. Tapausten avulla havainnollistettiin, miten lainsäädäntöä sovellettiin käytännön riitatilanteissa.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että vuokralaisen ydinoikeudet perustuivat kaikissa tarkastelluissa tilanteissa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain pakottaviin säännöksiin. Kun vuokranantajana toimi elinkeinonharjoittaja, vuokralaisen asemaa vahvistivat lisäksi kuluttajansuojalain säännökset sekä ammattimaiselle toimijalle asetettu korostunut huolellisuus- ja tiedonantovelvollisuus. Yksityisen vuokranantajan kanssa vuokrasuhde muistutti enemmän kahden yksityishenkilön välistä sopimussuhdetta, jossa ratkaisevia olivat AHVL:n säännökset ja yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Opinnäytetyössä tuotiin esiin myös kehittämistarpeita, kuten tavanomaisen kulumisen rajan ja vuokravakuuden käytön selkeyttämistä sekä tarvetta lisätä sekä vuokralaisten että vuokranantajien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Opinnäytetyö toteutettiin lainopillisena eli oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Aineistona hyödynnettiin asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia, kuluttajansuojalakia, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta ja ajantasaisia verkkolähteitä. Lisäksi analysoitiin kahta tapausta: kuluttajariitalautakunnan ratkaisua vuokravakuuden palauttamisesta ja asunnon kunnosta sekä hovioikeuden ratkaisua vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja ammattimaisen vuokranantajan huolellisuusvelvollisuudesta. Tapausten avulla havainnollistettiin, miten lainsäädäntöä sovellettiin käytännön riitatilanteissa.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että vuokralaisen ydinoikeudet perustuivat kaikissa tarkastelluissa tilanteissa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain pakottaviin säännöksiin. Kun vuokranantajana toimi elinkeinonharjoittaja, vuokralaisen asemaa vahvistivat lisäksi kuluttajansuojalain säännökset sekä ammattimaiselle toimijalle asetettu korostunut huolellisuus- ja tiedonantovelvollisuus. Yksityisen vuokranantajan kanssa vuokrasuhde muistutti enemmän kahden yksityishenkilön välistä sopimussuhdetta, jossa ratkaisevia olivat AHVL:n säännökset ja yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Opinnäytetyössä tuotiin esiin myös kehittämistarpeita, kuten tavanomaisen kulumisen rajan ja vuokravakuuden käytön selkeyttämistä sekä tarvetta lisätä sekä vuokralaisten että vuokranantajien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
