Osatyökykyisten sairaanhoitajien kokemuksia osatyökykyisyydestä
Oksanen, Ulrika (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536239
Tiivistelmä
Työelämään osallistumisella on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin, sillä se lisää työhyvinvointia, turvallisuuden tunnetta sekä uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Ilman tätä kokemusta henkilö on alttiimpi psyykkiselle kuormitukselle ja yksinäisyydelle. Osatyökykyisyyttä tukemalla voidaan edistää työssä jaksamista sekä vähentää pitkiä sairauslomia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää osatyökykyisten sairaanhoitajien kokemuksia osatyökykyisyydestä sekä sen vaikutuksista arkeen työajan ulkopuolella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada konkreettista tietoa osatyökykyisten sairaanhoitajien kokemuksista sekä siitä, voiko työnantaja vaikuttaa näihin kokemuksiin jollain tavalla. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluilla vuonna 2024 maalis-toukokuun välisenä aikana. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan; syövänhoidon, kirurgian ja vatsasairauksien toimialueen eri osastojen sairaanhoitajilta. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan fyysinen hyvinvointi korostui työn aiheuttaman rasituksen, palautumisen, kuntoutumisen sekä arjessa jaksamisen näkökulmasta. Sen sijaan psyykkiseen hyvinvointiin liittyivät yksinäisyys, syyllisyys, pettymyksen sekä epäonnistumisen tunteet, jotka vaikuttivat merkittävästi työssä jaksamiseen. Tutkimustuloksissa ilmeni, että työyhteisön tuki nousi merkittävään asemaan työssä jaksamisen kannalta, mikä näkyi avoimena ilmapiirinä ja kollegiaalisuutena. Esihenkilön tuki puolestaan ilmeni työnkuvan muokkaamisessa ja sen joustavassa suunnittelussa. Taloudelliset tekijät, kuten pienempi palkka tai osittainen työaika, sen sijaan aiheuttivat jonkin verran haasteita arkeen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää osatyökykyisten sairaan-hoitajien työkyvyn tukemisessa, työhön paluun suunnittelussa sekä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työn tuloksia voidaan käyttää myös kehittämään joustavampia työjärjestelyjä, jotka vastaavat osatyökykyisten sairaanhoitajien tarpeisiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää osatyökykyisten sairaanhoitajien kokemuksia osatyökykyisyydestä sekä sen vaikutuksista arkeen työajan ulkopuolella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada konkreettista tietoa osatyökykyisten sairaanhoitajien kokemuksista sekä siitä, voiko työnantaja vaikuttaa näihin kokemuksiin jollain tavalla. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluilla vuonna 2024 maalis-toukokuun välisenä aikana. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan; syövänhoidon, kirurgian ja vatsasairauksien toimialueen eri osastojen sairaanhoitajilta. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan fyysinen hyvinvointi korostui työn aiheuttaman rasituksen, palautumisen, kuntoutumisen sekä arjessa jaksamisen näkökulmasta. Sen sijaan psyykkiseen hyvinvointiin liittyivät yksinäisyys, syyllisyys, pettymyksen sekä epäonnistumisen tunteet, jotka vaikuttivat merkittävästi työssä jaksamiseen. Tutkimustuloksissa ilmeni, että työyhteisön tuki nousi merkittävään asemaan työssä jaksamisen kannalta, mikä näkyi avoimena ilmapiirinä ja kollegiaalisuutena. Esihenkilön tuki puolestaan ilmeni työnkuvan muokkaamisessa ja sen joustavassa suunnittelussa. Taloudelliset tekijät, kuten pienempi palkka tai osittainen työaika, sen sijaan aiheuttivat jonkin verran haasteita arkeen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää osatyökykyisten sairaan-hoitajien työkyvyn tukemisessa, työhön paluun suunnittelussa sekä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työn tuloksia voidaan käyttää myös kehittämään joustavampia työjärjestelyjä, jotka vastaavat osatyökykyisten sairaanhoitajien tarpeisiin.