Koronapandemian kysyntä- ja toimintashokin vaikutus majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalaan Suomessa : difference-in-differences -analyysi alan työttömien työnhakijoiden määrän kehityksestä Suomessa
Kemppainen, Leevi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121235678
Tiivistelmä
Koronaviruspandemiaan liittyneet rajoitukset, suositukset ja kuluttajakäyttäytymisen muutos kohdistuivat voimakkaasti majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten nämä tekijät vaikuttivat alan työttömien työnhakijoiden kehitykseen Suomessa, tarkastellen AMK-tason restonomeja alan työvoiman kehitystä kuvaavana mittarina.
Vaikutuksia analysoidaan aikajaksolla 2018–2025 koko maan kuukausittaisiin tilastoaineistoihin perustuen Difference-in-Differences -menetelmällä, vertaamalla restonomien kehitystä kontrolliryhmään ennen pandemiaa, sen aikana ja sen jälkeen.
Tulokset osoittavat koronaviruspandemiaan liittyneiden häiriöiden lisänneen restonomien työttömien työnhakijoiden osuutta noin viidellä prosenttiyksiköllä. Pandemian ja liiketoimintarajoitusten päätyttyä työttömyys ei palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan jäi pysyvästi hieman korkeammaksi. Havainto viittaa työmarkkinoiden arpeutumiseen ja korostaa tarvetta kohdentaa kriisi- ja jälkihoitopolitiikkaa erityisen haavoittuville palvelualoille.
Vaikutuksia analysoidaan aikajaksolla 2018–2025 koko maan kuukausittaisiin tilastoaineistoihin perustuen Difference-in-Differences -menetelmällä, vertaamalla restonomien kehitystä kontrolliryhmään ennen pandemiaa, sen aikana ja sen jälkeen.
Tulokset osoittavat koronaviruspandemiaan liittyneiden häiriöiden lisänneen restonomien työttömien työnhakijoiden osuutta noin viidellä prosenttiyksiköllä. Pandemian ja liiketoimintarajoitusten päätyttyä työttömyys ei palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan jäi pysyvästi hieman korkeammaksi. Havainto viittaa työmarkkinoiden arpeutumiseen ja korostaa tarvetta kohdentaa kriisi- ja jälkihoitopolitiikkaa erityisen haavoittuville palvelualoille.