Laskennallinen viive alueverkoissa
Salminen, Tommy (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536284
Tiivistelmä
Palveluiden siirtyessä paikallisista ratkaisuista verkkoon viiveen merkitys loppukäyttäjäkokemukseen ja
verkon suorituskykyyn laskee. Ratkaisuna kasvavaan viiveeseen palveluiden tulee sijaita lähellä loppukäyttäjää. Operaattorin alueverkko on lähellä loppukäyttäjiä ja voi tarjota palveluille sijainnin, joka mahdollistaa
matalan viiveen.
Vaihtoehtona viiveen mittaamiselle esitetään laskennallista mallia viiveen tarkasteluun. Laskennallisen viiveen tarkastelun tavoitteena alueverkossa selvitettiin laskennallisen viiveen tarkastelun mahdollisuutta,
tarkkuutta ja verkon epäkohtien huomiointia.
Toimivan laskennallisen viiveen mallin pohjana on mittausdata, johon verrata mallia. Telian alueverkon
koko mahdollistaa viive mittauksien tekemisen ja kaapeli viiveen havainnoinnin. Mittaukset toteutettiin
käyttäen pingiä. Ping ei tarjonnut optimaalista ratkaisua viiveen todentamiseen. Mittaukset toteutettiin
manuaalisesti ja tulokset kirjattiin ylös.
Laskennallinen malli rakennettiin fyysisen- ja loogisen viiveen odotettuihin tuloksiin perustuen. Laskettuja
tuloksia verrattiin mitattuihin tuloksiin ja niissä huomattiin merkittäviä poikkeamia. Poikkeamia korjattiin
kompensaatio kertoimella. Kompensaatio kerroin perustettiin 2. asteen polynomiregressioon. 2. asteen polynomi regressiolla saatiin tyydyttäviä tuloksia, joita sovellettiin uusiin mittauksiin perustuvaan dataan. Tulokset
olivat heikompia ja laskenta toteutettiin uudelleen sisällyttämällä siihen molemmat mittaustulokset. Tätä
verrattiin kolmanteen mittausjoukkoon ja saadut tulokset olivat erittäin lähellä mitattuja arvoja.
Rakennettu laskennallinen malli osoittautui toimivaksi ja osoittaa viiveen tarkastelun olevan mahdollista.
Laksennallisen mallin tarkkuus on suurilta osin kiinni käytettävissä olevan datan määrästä ja sen laadusta.
verkon suorituskykyyn laskee. Ratkaisuna kasvavaan viiveeseen palveluiden tulee sijaita lähellä loppukäyttäjää. Operaattorin alueverkko on lähellä loppukäyttäjiä ja voi tarjota palveluille sijainnin, joka mahdollistaa
matalan viiveen.
Vaihtoehtona viiveen mittaamiselle esitetään laskennallista mallia viiveen tarkasteluun. Laskennallisen viiveen tarkastelun tavoitteena alueverkossa selvitettiin laskennallisen viiveen tarkastelun mahdollisuutta,
tarkkuutta ja verkon epäkohtien huomiointia.
Toimivan laskennallisen viiveen mallin pohjana on mittausdata, johon verrata mallia. Telian alueverkon
koko mahdollistaa viive mittauksien tekemisen ja kaapeli viiveen havainnoinnin. Mittaukset toteutettiin
käyttäen pingiä. Ping ei tarjonnut optimaalista ratkaisua viiveen todentamiseen. Mittaukset toteutettiin
manuaalisesti ja tulokset kirjattiin ylös.
Laskennallinen malli rakennettiin fyysisen- ja loogisen viiveen odotettuihin tuloksiin perustuen. Laskettuja
tuloksia verrattiin mitattuihin tuloksiin ja niissä huomattiin merkittäviä poikkeamia. Poikkeamia korjattiin
kompensaatio kertoimella. Kompensaatio kerroin perustettiin 2. asteen polynomiregressioon. 2. asteen polynomi regressiolla saatiin tyydyttäviä tuloksia, joita sovellettiin uusiin mittauksiin perustuvaan dataan. Tulokset
olivat heikompia ja laskenta toteutettiin uudelleen sisällyttämällä siihen molemmat mittaustulokset. Tätä
verrattiin kolmanteen mittausjoukkoon ja saadut tulokset olivat erittäin lähellä mitattuja arvoja.
Rakennettu laskennallinen malli osoittautui toimivaksi ja osoittaa viiveen tarkastelun olevan mahdollista.
Laksennallisen mallin tarkkuus on suurilta osin kiinni käytettävissä olevan datan määrästä ja sen laadusta.