Perhetyön ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Jämsässä
Isoaho, Satu; Salonen, Tanja (2025)
Isoaho, Satu
Salonen, Tanja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121335938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121335938
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Jämsän kaupungin varhaiskasvatuksen toimeksiannosta kehittää lapsille ja lapsiperheille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä. Työssä selvitettiin ja kartoitettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen perhetyön ja Jämsän varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä.
Sosiaalihuoltolain (L1301/2014) uudistus vuonna 2015 korosti varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä. Vuonna 2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (L540/2018) toi sosionomit uutena ammattiryhmänä varhaiskasvatuksen kentälle. Tämä on ajankohtaistanut sosionomien työnkuvan selkeyttämisen sekä yhteistyökäytäntöjen tarkastelun muiden lasten ja lapsiperheiden parissa toimivien ammattilaisten
kanssa.
Tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilaisten näkemyksiä yhteistyön muodoista, tunnistettiin yhteisiä käytänteitä sekä havaittiin haasteita. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää paikallisessa kehittämistyössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä Microsoft Forms-alustalla ja siihen vastasi 28 henkilöä. Vastaajat olivat varhaiskasvatuksen opettajia ja - sosionomeja. Perhetyön osalta perheohjaajia ja sosiaaliohjaajia.
Tulokset osoittivat tarpeen vahvistaa yhteistyön rakenteita ja luoda säännöllisiä kohtaamisen paikkoja ammattilaisten välille. Vuorovaikutus nähtiin keskeisenä monialaisen yhteistyön edellytyksenä. Lisäksi osaamiseen ja rakenteisiin liittyvät tekijät nousivat esiin toimivan yhteistyön taustalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näiden huomioiminen on tärkeää, jotta varhaiskasvatuksen ja perhetyön välistä yhteistyötä voidaan tukea kokonaisvaltaisesti. Yhteistyön kehittäminen vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja edistää lapsiperheiden hyvinvointia.
Sosiaalihuoltolain (L1301/2014) uudistus vuonna 2015 korosti varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä. Vuonna 2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (L540/2018) toi sosionomit uutena ammattiryhmänä varhaiskasvatuksen kentälle. Tämä on ajankohtaistanut sosionomien työnkuvan selkeyttämisen sekä yhteistyökäytäntöjen tarkastelun muiden lasten ja lapsiperheiden parissa toimivien ammattilaisten
kanssa.
Tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen ja perhetyön ammattilaisten näkemyksiä yhteistyön muodoista, tunnistettiin yhteisiä käytänteitä sekä havaittiin haasteita. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää paikallisessa kehittämistyössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä Microsoft Forms-alustalla ja siihen vastasi 28 henkilöä. Vastaajat olivat varhaiskasvatuksen opettajia ja - sosionomeja. Perhetyön osalta perheohjaajia ja sosiaaliohjaajia.
Tulokset osoittivat tarpeen vahvistaa yhteistyön rakenteita ja luoda säännöllisiä kohtaamisen paikkoja ammattilaisten välille. Vuorovaikutus nähtiin keskeisenä monialaisen yhteistyön edellytyksenä. Lisäksi osaamiseen ja rakenteisiin liittyvät tekijät nousivat esiin toimivan yhteistyön taustalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että näiden huomioiminen on tärkeää, jotta varhaiskasvatuksen ja perhetyön välistä yhteistyötä voidaan tukea kokonaisvaltaisesti. Yhteistyön kehittäminen vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja edistää lapsiperheiden hyvinvointia.
