Kehotietoisuuden merkitys sirkuksen oppimisessa : opiskelijan näkökulma

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan sirkuksen ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia kehosuhteesta, kehotietoisuudesta ja kehollisesta turvallisuudesta. Tarkastelun lähtökohtana on tarve ymmärtää, millä tavoin fyysisesti vaativa ja tekninen taideala muokkaa opiskelijoiden suhdetta omaan kehoonsa sekä miten opetuskulttuuri ja vuorovaikutus vaikuttavat hyvinvointiin ja oppimisprosessiin. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kehollisesti sensitiivisen pedagogiikan kehittämistä ja auttaa opetuksen suunnittelussa huomioimaan opiskelijoiden moninaiset kokemukset ja tarpeet. Aineisto kerättiin kyselytutkielmalla, joka suunniteltiin kartoittamaan opiskelijoiden näkemyksiä kehotietoisuudesta, opettajien toimintatavoista, turvallisuuden tunteesta sekä mahdollisista ulkoisista paineista kehoon ja suorituskykyyn liittyen. Kysely sisälsi sekä määrällisiä väittämiä että laadullisia avoimia kysymyksiä. Määrälliset vastaukset analysoitiin vastausjakaumina ja laadulliset vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin, jotta opiskelijoiden kokemusten taustalla vaikuttavia ilmiöitä pystyttiin tulkitsemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tulosten perusteella opiskelijoiden kokemukset osoittautuivat monimuotoisiksi ja osin ristiriitaisiksi. Useat vastaajat kokivat, että opettajien tapa puhua kehosta ei aina ilmentänyt arvostavaa tai kehollisesti sensitiivistä lähestymistapaa, vaikka suoraa loukkaavuutta ei yleisesti tuotu esiin. Merkittävä osa opiskelijoista koki painetta kehotyypin tai fyysisen suorituskyvyn suhteen. Näiden havaintojen perusteella voidaan päätellä, että sirkusopetuksessa olisi tarvetta vahvistaa kehollista sensitiivisyyttä, yhdenvertaisuutta ja turvallisen ilmapiirin rakentamista, jotta opiskelijoiden hyvinvointi ja oppiminen voisivat tukea toisiaan nykyistä tasapainoisemmin.