Opintolainan merkitys Satakunnan ammattikorkeakouluopiskelijan taloudessa vuonna 2025
Okkonen, Aino (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536332
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, mitkä tekijät vaikuttivat Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden päätökseen nostaa opintolainaa ja miten laina näkyi heidän taloudessaan. Tavoitteena oli selvittää erityisesti työnteon vaikutusta lainaottohalukkuuteen sekä opintolainan merkitystä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoille taloudessa vuonna 2025.
Tutkimus rajattiin suomalaisiin Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoihin. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin monivalintakysymyksiin perustuvalla kyselylomakkeella, joka luotiin Microsoft Forms -alustalla. Vastaukset analysoitiin määrällisin menetelmin. Aineistossa korostuivat vanhemmat opiskelijat sekä naiset olivat yliedustettuina, mikä heikensi tulosten yleistettävyyttä.
Tulosten mukaan alle 40 prosenttia opiskelijoista oli nostanut opintolainaa, ja lainaa nostaneista suurin osa käytti sitä pääasiassa välttämättömiin arjen menoihin. Opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde oli palkkatulo. Suurin osa vastanneista työskenteli yli 31 tuntia viikossa, mikä vähensi opintolainan tarvetta. Opintolainahyvitys lisäsi selvästi lainan houkuttelevuutta, kun taas sosiaalisen paineen vaikutus oli vähäinen. Lainaa nostamatta jättäneet mainitsivat tärkeimmiksi syikseen velkaantumisen välttämisen ja riittävän palkkatulon.
Johtopäätöksenä opiskelijat vaikuttivat tekevän opintolainaa koskevat päätöksensä harkiten ja taloudellisen tilanteensa perusteella. Tutkimus tuotti tietoa opiskelijoiden rahoitusratkaisuista ja opintolainan roolista, ja se voi hyödyttää opiskelijoita, pankkeja sekä päätöksentekijöitä tukipalveluiden ja rahoitusmallien kehittämisessä.
Tutkimus rajattiin suomalaisiin Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoihin. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin monivalintakysymyksiin perustuvalla kyselylomakkeella, joka luotiin Microsoft Forms -alustalla. Vastaukset analysoitiin määrällisin menetelmin. Aineistossa korostuivat vanhemmat opiskelijat sekä naiset olivat yliedustettuina, mikä heikensi tulosten yleistettävyyttä.
Tulosten mukaan alle 40 prosenttia opiskelijoista oli nostanut opintolainaa, ja lainaa nostaneista suurin osa käytti sitä pääasiassa välttämättömiin arjen menoihin. Opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde oli palkkatulo. Suurin osa vastanneista työskenteli yli 31 tuntia viikossa, mikä vähensi opintolainan tarvetta. Opintolainahyvitys lisäsi selvästi lainan houkuttelevuutta, kun taas sosiaalisen paineen vaikutus oli vähäinen. Lainaa nostamatta jättäneet mainitsivat tärkeimmiksi syikseen velkaantumisen välttämisen ja riittävän palkkatulon.
Johtopäätöksenä opiskelijat vaikuttivat tekevän opintolainaa koskevat päätöksensä harkiten ja taloudellisen tilanteensa perusteella. Tutkimus tuotti tietoa opiskelijoiden rahoitusratkaisuista ja opintolainan roolista, ja se voi hyödyttää opiskelijoita, pankkeja sekä päätöksentekijöitä tukipalveluiden ja rahoitusmallien kehittämisessä.