Lypsylehmien juoksutusmahan dislokaatioleikkaukset tuotantoeläinsairaalassa

Abstract

Opinnäytetyön inspiraation pohjana oli opinnäytetyön laatijan työskentely Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaalassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella tuotantoeläinsairaalassa lypsylehmille tehtyjä juoksutusmahan dislokaatioleikkauksia. Lypsylehmien juoksutusmahan dislokaatio eli juoksutusmahan laajentuma ja siirtymä on monisyinen sairaus, mikä vaikuttaa lehmän hyvinvointiin ja maidontuotantoon. Leikkaukset lajitellaan yleensä kahteen luokkaan, sillä perusteella onko juoksutusmaha laajentunut ja siirtynyt oikealle vai vasemmalle puolelle vatsaonteloa. Juoksutusmahan laajentumaa on tutkittu paljon maailmanlaajuisesti, mutta tarkkoja syitä sille ei vieläkään tiedetä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helsingin yliopistollisen tuotantoeläinsairaala, Saaren eläinklinikka. Opinnäytetyön tietoperustaan koottiin juoksutusmahan dislokaation keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Lypsylehmillä sairauteen altistavia tekijöitä lypsylehmillä todettiin muun muassa rotu, poikiminen ja ruokinnalliset tekijät. Työssä esiteltiin tuotantoeläinsairaalan toimintaa sekä juoksutusmahan dislokaatioleikkauksen vaiheet. Tutkimusosiossa aineisto kerättiin potilaiden diagnoosimääriä tarkastelemalla. Potilastietojärjestelmän kautta käytiin läpi jokaisen potilaan tiedot yksitellen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi, joihin lähdettiin aineiston avulla etsimään vastauksia. ”Kuinka paljon juoksutusmahan dislokaatioleikkauksia tehdään vuoden aikana tuotantoeläinsairaalassa?” ja ”Kannattaisiko lähialueen tuottajien enemmän hyödyntää tuotantoeläinsairaalan palveluja?”. Ensimmäiseen kysymykseen saatiin aineiston avulla selkeä vastaus ja toista työssä pohditaan eri näkökulmista. Tutkimusaineisto kerättiin ja analysoitiin Excelillä. Tutkimustuloksista selvisi, että leikkauksia oli tehty 165 kappaletta tutkimusjakson aikana. Tulokset olivat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa, eikä poikkeavia havaintoja ilmennyt. Aineistossa oli eniten holsteinrotuisia lypsylehmiä. Poikimisen jälkeisellä ajalla oli myös vaikutusta juoksutusmahan dislokaation syntyyn. Tutkimuksessa todettiin, että lypsylehmien sairaalassaoloaika oli keskimäärin 8,5 vuorokautta. Jatkossa tutkimusta olisi mahdollista laajentaa esimerkiksi tarkastelemalla potilaiden sairaushistoriaa tai leikkauksen jälkeistä elämää. Tuottajien nopea reagointi lehmien poikkeaviin oireisiin, yhdessä tuotantoeläinsairaalan ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa varmistaa, että elinkeino säilyy jatkossakin tuottavana ja toimiva. Avainsanat Lypsykarja, diagnoosi, sairaalahoito, eläinsairaalat Sivut 27 sivua ja liitteitä 2 sivua