Viheralueiden rooli kunnan ilmastotyössä

Abstract

Viheralueet tulisi nostaa nykyistä keskeisempään asemaan kunnissa tehtävässä ilmastotyössä. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin viheralueiden roolia Suonenjoella, mutta myös laajemmin muiden kuntien esimerkkien kautta. Työ liittyi meneillään olevaan Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon-hankkeeseen, jonka tavoitteena on käynnistää kuntien ja seutukuntien välinen ilmastoyhteistyö Pohjois-Savossa. Opinnäytetyön aihe nousi esiin hankkeen sisällöistä, ja työn tilaajana toimi Suonenjoen kaupunki. Työssä hyödynnettiin lähdeaineistoa, paikkatietoa, haastatteluja ja tekoälyä, joiden avulla etsittiin vastausta kysymyksiin: mikä on viheralueiden rooli kunnan ilmastotyössä ja miten kunta voi kehittää viheralueita ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Työn tavoitteena oli laatia Suonenjoen kaupungille konkreettisia kehittämisehdotuksia, jotka tukevat viheralueiden suunnittelua ja hoitoa. Vaikuttavuustarkastelussa hyödynnettiin hankkeissa kehitettyjä laskureita. Työn teoreettinen tausta rakentui Ekosysteemipalvelut-käsitteen ympärille, ja niistä tarkasteltiin lähemmin tuki- ja säätelypalveluja. Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita useiden ekosysteemipalvelujen tuotannolle. Ekosysteemien toimintaa voivat häiritä esimerkiksi lämpötilan nousu, sademäärien muutokset ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen. Lisäksi ilmastonmuutos voi häiritä luonnon monimuotoisuutta ja ekologisia prosesseja. Vaikuttavuuden mittaaminen oli keskeinen osa ilmastotyön onnistumisen arviointia. Ilman luotettavaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ei voida varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Onnelan kaavoitetulle asuntoalueelle laadittiin hiilitaselaskelma CO-CARBON-hankkeessa kehitettyä laskuria käyttäen. Hiilikerroin vertaa kasvillisuuden ja maaperän hiilinielua tontin pinta-alaan. Laskurin tulokset osoittivat, että esimerkissä suurilla istutettavalla ja säilytettävällä puilla saadaan positiivisia ilmastohyötyjä, mutta pensaat toimivat hiilen lähteinä pitkällä aikavälillä. Suonenjoella voidaan nykyisten viheralueiden hiilensidontaa tehostaa lisäämällä viherpeitteisyydestä ja suosimalla monikerroksellista kasvillisuutta. Rakentamattomien tai vajaatuottoisten alueiden elvyttäminen ja ennallistaminen sekä olemassa olevien viheralueiden laajentaminen tuottavat positiivisia ilmastohyötyjä. Kunnossapitoluokituksen avulla muutokset on helpompi toteuttaa ja perustella asukkaille. Työstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää Suonenjoen ilmastotyössä ja vaikutuksia todentaa paikkatietoaineistolla ja mittauksilla, joita on saatavilla jatkuvasti enemmän.