Yhteinen startti - perehdyttämisen kehittäminen Yritys X:ssä

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajalle, joka toimii opinnäytetyössä nimellä Yritys X. Yrityksessä havaittu tarve selkeyttää ja tehostaa perehdytysprosessiaan loi lähtökohdan tälle opinnäytetyölle. Perehdytys nähtiin yrityksessä ongelmallisena tekijänä, joka loi eriarvoiset lähtökohdat henkilöstölle toimipisteestä riippuen. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa perehdytyksen järjestelmällisyyttä ja sujuvuutta hyödyntämällä olemassa olevia työvälineitä ja materiaaleja aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Työn tarkoituksena oli tarkastella perehdytyksen nykytilaa sekä kehittää ratkaisu, joka huomioi sekä esihenkilöiden että työntekijöiden tarpeet.

Opinnäytetyössä toteutettiin laadullinen, haastatteluihin perustuva tutkimus, jonka pohjalta kehitettiin toiminnallinen perehdytysohjeistus. Teoriassa syvennyttiin perehdytysprosessiin, oppimisen tukemiseen sekä inhimilliseen johtamiseen, ja lisäksi tunnistettiin perehdytystä edistäviä ja haastavia tekijöitä. Lopputuloksena syntynyt ohjeistus kokoaa yhteen perehdytystä tukevat käytännöt ja auttaa hyödyntämään yrityksen sähköistä koulutusalustaa suunnitelmallisemmin.

Johtopäätöksinä todettiin, että perehdytyksen kehittämistä edistävät erityisesti työvälineiden systemaattinen käyttö, prosessin ongelmakohtien havainnointi sekä loppukäyttäjien tarpeisiin perustuva suunnittelu. Jatkokehitysideana esitetään perehdytyksen jatkuvaa arviointia ja materiaalien päivittämistä vastaamaan organisaation muuttuvia tarpeita.

This thesis was carried out for a commissioning company referred to as Company X. The need to clarify and streamline the company’s onboarding process provided the foundation for the work, as the existing practices created unequal starting points for employees across different locations. The aim was to enhance the systematic structure and fluency of induction by making more comprehensive use of the company’s current tools and materials. The purpose of the thesis was to examine the state of onboarding and develop a solution that considers the needs of both supervisors and employees.

A qualitative study based on interviews was conducted, forming the basis for the development of a functional onboarding guideline. The theoretical framework focused on the onboarding process, support for learning and human-centred leadership, while also identifying factors that either support or challenge effective onboarding. The resulting guideline compiles essential practices that strengthen the onboarding process and supports the more structured use of the company’s digital training platform.

The conclusions highlight that systematic use of tools, recognition of challenges in process and user-centred design are key elements in developing onboarding. As a development recommendation, the thesis proposes continuous evaluation of the onboarding process and regular updates to materials to ensure they remain aligned with the organisation’s changing needs.