Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitopolku kotiin
Jaakonaho, Tytti; Viita, Sofia (2025)
Jaakonaho, Tytti
Viita, Sofia
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536575
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) hoitopolussa kuntoutus on yksi keskeinen tekijä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää AVH-potilaan hoitopolku ja kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tuoda esille, mitkä tekijät vaikuttavat AVH-potilaan hoitoon ja kuntoutumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin tietokannoista noudattaen sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Aineistoksi valikoitui 10 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että AVH-potilaan hoidossa kuntoutuksella on erittäin suuri ja tärkeä merkitys. Kaikista paras tulos potilaan kuntoutumiseen saatiin, kun kuntoutus oli monipuolista sisältäen liikunnallista ja kognitiivista toimintaa. Tutkimuksissa nousi esille, että potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus vaikutti toimintakykyyn merkittävästi. Haasteita AVH- potilaan hoitopolussa ovat organisatoriset tekijät, resurssien puute ja yhtenäiset ohjeet hoitoon liittyen. Useammassa tutkimuksessa nousi esille, että AVH- potilaan hoito ei ole yhtenäistä eri maissa ja alueilla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutuksella, moniammatillisella osaamisella ja yhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa AVH-potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus parantaa potilaiden mahdollisuuksia kotiutua aiemmin ja vähentää tarvetta pitkäaikaislaitossijoituksille. AVH-potilaiden hoidosta ei ole joka paikassa saatavilla selkeää samantapaista ohjetta, kuin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen keskussairaalassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää AVH-potilaan hoitopolku ja kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on tuoda esille, mitkä tekijät vaikuttavat AVH-potilaan hoitoon ja kuntoutumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin tietokannoista noudattaen sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Aineistoksi valikoitui 10 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että AVH-potilaan hoidossa kuntoutuksella on erittäin suuri ja tärkeä merkitys. Kaikista paras tulos potilaan kuntoutumiseen saatiin, kun kuntoutus oli monipuolista sisältäen liikunnallista ja kognitiivista toimintaa. Tutkimuksissa nousi esille, että potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja kuntoutuksen suunnitelmallisuus vaikutti toimintakykyyn merkittävästi. Haasteita AVH- potilaan hoitopolussa ovat organisatoriset tekijät, resurssien puute ja yhtenäiset ohjeet hoitoon liittyen. Useammassa tutkimuksessa nousi esille, että AVH- potilaan hoito ei ole yhtenäistä eri maissa ja alueilla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutuksella, moniammatillisella osaamisella ja yhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa AVH-potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Varhaisessa vaiheessa aloitettu kuntoutus parantaa potilaiden mahdollisuuksia kotiutua aiemmin ja vähentää tarvetta pitkäaikaislaitossijoituksille. AVH-potilaiden hoidosta ei ole joka paikassa saatavilla selkeää samantapaista ohjetta, kuin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen keskussairaalassa.
