Terveys- ja hoitosuunnitelmien kehittäminen hoitotyössä: hoitajien kokemukset ja johtamisen vaikutus prosessin onnistumiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perusterveydenhuollossa työskentelevien hoitajien ja hoitotyön lähiesihenkilöiden kokemuksia terveys- ja hoitosuunnitelmien käytöstä sekä niiden kehittämistarpeista. Tavoitteena oli tunnistaa keskeiset haasteet ja vahvuudet, jotka vaikuttavat suunnitelmien hyödyntämiseen osana potilaan hoitoa ja hoitotyön suunnittelua. Tutkimus toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueella, jossa terveys- ja hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa potilaan hoidon jatkuvuuden ja asiakaslähtöisyyden varmistamista.

Aineisto kerättiin kahdella erillisellä Webropol-kyselyllä syksyllä 2025. Kyselyihin vastasi yhteensä 44 henkilöä, joista 33 oli hoitajia ja 11 hoitotyön lähiesihenkilöitä. Aineisto analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin.

Tulokset osoittivat, että terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen toteutuu pääosin hyvin, mutta niiden systemaattinen hyödyntäminen ja päivittäminen jäävät hajanaiseksi. Suurimmat haasteet liittyivät tietojärjestelmien toimivuuteen, ajankäyttöön sekä ohjeistuksen ja koulutuksen puutteisiin. Hoitajat korostivat käytännönläheisen ohjauksen ja perehdytyksen tarvetta, kun taas lähiesihenkilöt painottivat johtamisen, yhtenäisten toimintamallien ja resurssien merkitystä hoitosuunnitelmien hyödyntämisessä.

Tulosten perusteella kehittämisen painopisteenä tulisi olla hoitosuunnitelmien käytettävyyden parantaminen, koulutuksen ja ohjeistuksen vahvistaminen sekä lähijohtamisen roolin vahvistaminen. Jatkokehittämisen kannalta olisi tärkeää arvioida PDCA-mallin mukaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, seurata kehittämistoimien etenemistä sekä tutkia, miten hoitosuunnitelmien käytön vahvistuminen näkyy potilas kokemuksessa, hoidon laadussa ja henkilöstön työhyvinvoinnissa.

The purpose of this thesis was to examine the experiences of nurses and immediate supervisors working in primary health care regarding the use and development needs of health and care plans. The aim was to identify the key challenges and strengths affecting the utilisation of these plans as part of patient care and nursing practice. The study was carried out in the wellbeing services county of Pirkanmaa, where health and care plans are an essential tool for ensuring continuity and client-centered care.

The theoretical framework of the study was based on the PDCA cycle (Plan–Do–Check–Act) and the Chronic Care Model, which together support systematic development and quality management in nursing. The data were collected through two separate Webropol surveys conducted in autumn 2025. A total of 44 respondents participated in the study, including 33 nurses and 11 immediate supervisors. The quantitative data were analysed statistically, and the qualitative data were analysed using thematic analysis.

The results showed that while the preparation of health and care plans is mainly well implemented, their systematic use and updating remain irregular. The main challenges were related to the functionality of information systems, time management, and a lack of clear guidance and training. Nurses emphasised the need for practical guidance and orientation, whereas immediate supervisors highlighted the importance of leadership, unified operating models, and adequate resources.

Based on the findings, the key areas for development include improving the usability of health and care plans, strengthening training and guidance, and supporting the role of immediate leadership. The results can be utilised in the development of nursing practices, management, and the quality of patient care within the wellbeing services county of Pirkanmaa.