Tuottavuuden ja kehittämisen jatkuva parantaminen
Heikkinen, Arttu (2025)
Heikkinen, Arttu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536726
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida kolmea suomalaisen teollisuuden kehittämistä käsittelevää teosta ja muodostaa niiden pohjalta kokonaiskuva tuottavuuden ja jatkuvuuden parantamisen periaatteista. Työ perustuu kirja-analyysiin, jossa tarkastellaan sekä historiallisia kehitysmenetelmiä että teosten esittämiä toimintatapoja eri organisaatiotasojen näkökulmasta.
Keskeisiä tarkasteltuja teemoja olivat luottamus kehittämisen perustana, työntekijöiden rooli, johtamisen merkitys, kehittämisen rakenteelliset vaatimukset ja organisaation oppimiskyky. Työssä analysoitavat menetelmät, kuten MTM, TJP ja 3K osoittautuvat aikansa keskeisiksi kehittämisen työkaluiksi, jotka ennakoivat monia moderneja lean-ajattelun periaatteita.
Tulosten perusteella tuottavuuden ja kehittämisen jatkuva parantaminen rakentuu kolmen elementin yhteisvaikutuksesta: arjen työn havainnoista, strategisesta suunnitelmallisuudesta ja organisaation kyvystä oppia kokemuksista. Teoksista muodostui yhtenäinen käsitys siitä, että tuottavuuden kehittäminen ei synny yksittäisistä menetelmistä, vaan pysyvästä kulttuurista, jossa sekä työntekijät että johto osallistuvat aktiivisesti kehitystyöhön.
Keskeisiä tarkasteltuja teemoja olivat luottamus kehittämisen perustana, työntekijöiden rooli, johtamisen merkitys, kehittämisen rakenteelliset vaatimukset ja organisaation oppimiskyky. Työssä analysoitavat menetelmät, kuten MTM, TJP ja 3K osoittautuvat aikansa keskeisiksi kehittämisen työkaluiksi, jotka ennakoivat monia moderneja lean-ajattelun periaatteita.
Tulosten perusteella tuottavuuden ja kehittämisen jatkuva parantaminen rakentuu kolmen elementin yhteisvaikutuksesta: arjen työn havainnoista, strategisesta suunnitelmallisuudesta ja organisaation kyvystä oppia kokemuksista. Teoksista muodostui yhtenäinen käsitys siitä, että tuottavuuden kehittäminen ei synny yksittäisistä menetelmistä, vaan pysyvästä kulttuurista, jossa sekä työntekijät että johto osallistuvat aktiivisesti kehitystyöhön.
