Työn merkityksellisyyden lähteet eri henkilöstöryhmien näkökulmasta
Lehtoranta, Vilma (2025)
Lehtoranta, Vilma
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536729
Tiivistelmä
Työn merkityksellisyys on yksi työelämän keskeisistä teemoista, sillä se vaikuttaa suoraan työntekijöiden motivaatioon, hyvinvointiin ja sitoutumiseen. Tämä opinnäytetyö tarkastelee työn merkityksellisyyden lähteitä eri henkilöstöryhmissä teknologiateollisuuden yrityksessä X. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä tekijöistä merkityksellisyys rakentuu eri henkilöstöryhmissä sekä millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja näissä lähteissä esiintyy. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kohdeorganisaatiolle sovellettavaa tietoa työn merkityksellisyyden tekijöitä, jotta sitä voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimus perustui kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelurunko luotiin aiemman kirjallisuuden pohjalta. Analyysi jäsenneltiin neljän osa-alueen kautta – yksilölähtöiset, sosiaaliset, kontekstuaaliset ja eksistentiaaliset työn merkityksellisyyden lähteet.
Tulokset osoittivat, että työn merkityksellisyys rakentuu monikerroksisesti ja yksilöllisesti, mutta työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä ilmeni selkeitä painoeroja. Yhteisiä lähteitä olivat arvojen ja työn yhteensopivuus, autonomia, hyvä ilmapiiri ja esihenkilötyön laatu. Taloudellinen palkkio nähtiin tärkeänä, mutta ei yksin riittävänä merkityksellisyyden lähteenä. Merkittävimmät erot liittyivät painotuksiin. Työntekijöiden merkityksellisyys kiinnittyi arjen konkreettisiin tekijöihin, kuten työkaverin tukeen, ilmapiiriin ja työn vaikutukseen tuotantoketjuun. Toimihenkilöillä kokemus painottui urakehitykseen, organisaation arvoihin ja laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Molemmissa ryhmissä korostui tarve tulla nähdyksi ja arvostetuksi.
Tulokset tarjosivat organisaatiolle arvokasta tietoa siitä, miten merkityksellisyyttä voidaan vahvistaa eri henkilöstöryhmissä esimerkiksi johtamisen, työyhteisöjen ja työn rakenteiden kautta.
Tutkimus perustui kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelurunko luotiin aiemman kirjallisuuden pohjalta. Analyysi jäsenneltiin neljän osa-alueen kautta – yksilölähtöiset, sosiaaliset, kontekstuaaliset ja eksistentiaaliset työn merkityksellisyyden lähteet.
Tulokset osoittivat, että työn merkityksellisyys rakentuu monikerroksisesti ja yksilöllisesti, mutta työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä ilmeni selkeitä painoeroja. Yhteisiä lähteitä olivat arvojen ja työn yhteensopivuus, autonomia, hyvä ilmapiiri ja esihenkilötyön laatu. Taloudellinen palkkio nähtiin tärkeänä, mutta ei yksin riittävänä merkityksellisyyden lähteenä. Merkittävimmät erot liittyivät painotuksiin. Työntekijöiden merkityksellisyys kiinnittyi arjen konkreettisiin tekijöihin, kuten työkaverin tukeen, ilmapiiriin ja työn vaikutukseen tuotantoketjuun. Toimihenkilöillä kokemus painottui urakehitykseen, organisaation arvoihin ja laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Molemmissa ryhmissä korostui tarve tulla nähdyksi ja arvostetuksi.
Tulokset tarjosivat organisaatiolle arvokasta tietoa siitä, miten merkityksellisyyttä voidaan vahvistaa eri henkilöstöryhmissä esimerkiksi johtamisen, työyhteisöjen ja työn rakenteiden kautta.
