Palkitseminen työntekijöiden sitoutumisen tukena : Toimintatutkimus kohdeorganisaatiossa
Kykkänen, Emma (2025)
Kykkänen, Emma
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536502
Tiivistelmä
Palkitseminen on keskeinen osa henkilöstöjohtamista ja sillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen. Tämän toimintatutkimuksena toteutetun opinnäytetyön tavoitteena oli syventää palkitsemisen ymmärrystä kohdeorganisaatiossa sekä selvittää, millaiset palkitsemisen muodot työntekijät kokevat sitoutumista tukeviksi. Tarkoituksena oli tuottaa organisaation tarpeisiin perustuvia ja käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia palkitsemisen kokonaisuuden vahvistamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisena kolmivaiheisena kehittämisprosessina, johon kuuluivat suunnitteluvaihe, henkilöstölle toteutettu kysely sekä yhteinen kehittämistilaisuus. Kysely tarjosi kokonaiskuvan palkitsemisen nykytilasta ja henkilöstön toiveista. Kehittämistilaisuudessa tuloksia tarkasteltiin yhdessä sekä ideoitiin konkreettisia ratkaisuja palkitsemisen kehittämiseksi.
Tulokset osoittavat, että aineeton palkitseminen – kuten kiittäminen, arvostuksen näkyminen, oikeudenmukainen johtaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi – koettiin merkittävimmiksi sitoutumista vahvistaviksi tekijöiksi. Aineelliset palkitsemisen muodot, kuten taloudellista turvaa ja arjen hyvinvointia tukevat edut, koettiin myös tärkeiksi. Lisäksi henkilöstö toi esiin yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia tukevia palkitsemisen muotoja, jotka vahvistavat me-henkeä ja työssä viihtymistä.
Kehittämisehdotukset kohdistuivat kolmeen osa-alueeseen: palkitsemisen käytäntöjen selkeyttämiseen ja näkyväksi tekemiseen, aineettoman palkitsemisen vahvistamiseen sekä aineellisten etujen kehittämiseen. Palkitsemisen periaatteita tulisi tuoda näkyvämmin esiin esimerkiksi perehdytyksen ja viestinnän avulla, jotta henkilöstö hahmottaa kokonaisuuden. Aineettoman palkitsemisen osalta keskeistä on palautteenannon lisääminen, arvostuksen kulttuurin vahvistaminen sekä esihenkilö- ja työyhteisötaitojen jatkuva kehittäminen organisaation normaalina kehittämistyönä. Aineellisessa palkitsemisessa keskeisiä olivat liikunta- ja kulttuurietujen tarkastelu, palkkauksen oikeudenmukaisuus sekä pienet arjen huomionosoitukset.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tasapainoinen yhdistelmä aineettomia ja aineellisia palkitsemisen keinoja sekä selkeät, läpinäkyvät ja johdonmukaiset käytännöt vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja tukevat organisaation pitkäjänteistä henkilöstöjohtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisena kolmivaiheisena kehittämisprosessina, johon kuuluivat suunnitteluvaihe, henkilöstölle toteutettu kysely sekä yhteinen kehittämistilaisuus. Kysely tarjosi kokonaiskuvan palkitsemisen nykytilasta ja henkilöstön toiveista. Kehittämistilaisuudessa tuloksia tarkasteltiin yhdessä sekä ideoitiin konkreettisia ratkaisuja palkitsemisen kehittämiseksi.
Tulokset osoittavat, että aineeton palkitseminen – kuten kiittäminen, arvostuksen näkyminen, oikeudenmukainen johtaminen sekä mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi – koettiin merkittävimmiksi sitoutumista vahvistaviksi tekijöiksi. Aineelliset palkitsemisen muodot, kuten taloudellista turvaa ja arjen hyvinvointia tukevat edut, koettiin myös tärkeiksi. Lisäksi henkilöstö toi esiin yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia tukevia palkitsemisen muotoja, jotka vahvistavat me-henkeä ja työssä viihtymistä.
Kehittämisehdotukset kohdistuivat kolmeen osa-alueeseen: palkitsemisen käytäntöjen selkeyttämiseen ja näkyväksi tekemiseen, aineettoman palkitsemisen vahvistamiseen sekä aineellisten etujen kehittämiseen. Palkitsemisen periaatteita tulisi tuoda näkyvämmin esiin esimerkiksi perehdytyksen ja viestinnän avulla, jotta henkilöstö hahmottaa kokonaisuuden. Aineettoman palkitsemisen osalta keskeistä on palautteenannon lisääminen, arvostuksen kulttuurin vahvistaminen sekä esihenkilö- ja työyhteisötaitojen jatkuva kehittäminen organisaation normaalina kehittämistyönä. Aineellisessa palkitsemisessa keskeisiä olivat liikunta- ja kulttuurietujen tarkastelu, palkkauksen oikeudenmukaisuus sekä pienet arjen huomionosoitukset.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tasapainoinen yhdistelmä aineettomia ja aineellisia palkitsemisen keinoja sekä selkeät, läpinäkyvät ja johdonmukaiset käytännöt vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja tukevat organisaation pitkäjänteistä henkilöstöjohtamista.
