Päivystyksestä kotiuttaminen - keskeiset tekijät ja haasteet
Dahl, Anne-Marie (2025)
Dahl, Anne-Marie
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536533
Tiivistelmä
Päivystyksestä kotiuttaminen poikkeaa muusta terveydenhuollosta sen hektisen ja ennakoimattoman toimintaympäristön vuoksi. Päivystyksessä kotiutuspäätökset tehdään usein nopeasti, ja turvallinen sekä hoidon jatkuvuuden varmistava kotiutus edellyttää suunnitelmallisuutta ja näyttöön perustuvaa toimintaa. Tavoitteena tässä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä oli tunnistaa keskeisimmät tekijät, jotka tukevat potilaan turvallista ja sujuvaa kotiuttamista päivystyksestä sekä vahvistavat sairaanhoitajan roolia kotiutusprosessin toteuttajana.
Opinnäytetyö toteutettiin Keski-Suomen alueella sijaitsevan perusterveydenhuollon päivystysyksikön toimeksiantona ja se toteutui kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli kahdeksan tieteellistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoittelulla. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat keskeisimmät huomioitavat asiat potilaan kotiuttamisessa päivystyksestä?
Tulosten perusteella aineistosta nousi esiin viisi pääluokkaa, jotka kuvaavat kotiuttamisen keskeisiä osa-alueita: toimintakyky ja elinympäristö kotiutuessa, kotiutusohjeet, jatkohoidon järjestäminen, tiedon siirtyminen sekä osallistaminen ja läheisten osallisuus. Tulokset tarjoavat sairaanhoitajille näyttöön perustuvaa tietoa ja konkreettista tukea kotiuttamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen päivystyksessä. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä, toimintamallien yhtenäistämisessä, koulutuksessa ja perehdytyksessä. Tulokset tuovat myös esiin sen, että kotiuttaminen ei ole pelkkä hoidon päätepiste vaan vaativa ja moniulotteinen työvaihe, joka edellyttää sairaanhoitajalta laaja-alaista osaamista sekä riittävää resursointia turvallisen kotiutuksen varmistamiseksi. Kotiutuksen osa-alueiden näkyväksi tekeminen vahvistaa sen arvostusta hoitotyön ja potilasturvallisuuden edistävänä osana.
Opinnäytetyö toteutettiin Keski-Suomen alueella sijaitsevan perusterveydenhuollon päivystysyksikön toimeksiantona ja se toteutui kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona oli kahdeksan tieteellistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoittelulla. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat keskeisimmät huomioitavat asiat potilaan kotiuttamisessa päivystyksestä?
Tulosten perusteella aineistosta nousi esiin viisi pääluokkaa, jotka kuvaavat kotiuttamisen keskeisiä osa-alueita: toimintakyky ja elinympäristö kotiutuessa, kotiutusohjeet, jatkohoidon järjestäminen, tiedon siirtyminen sekä osallistaminen ja läheisten osallisuus. Tulokset tarjoavat sairaanhoitajille näyttöön perustuvaa tietoa ja konkreettista tukea kotiuttamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen päivystyksessä. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä, toimintamallien yhtenäistämisessä, koulutuksessa ja perehdytyksessä. Tulokset tuovat myös esiin sen, että kotiuttaminen ei ole pelkkä hoidon päätepiste vaan vaativa ja moniulotteinen työvaihe, joka edellyttää sairaanhoitajalta laaja-alaista osaamista sekä riittävää resursointia turvallisen kotiutuksen varmistamiseksi. Kotiutuksen osa-alueiden näkyväksi tekeminen vahvistaa sen arvostusta hoitotyön ja potilasturvallisuuden edistävänä osana.
