Elintarvikehuoneistojen varautuminen häiriö- ja erityistilanteisiin Porvoon ympäristöterveydenhuollon alueella

Abstract

Maailman muuttunut turvallisuustilanne sekä ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ovat lisänneet tarvetta varautua erilaisiin häiriö- ja erityistilanteisiin. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin elintarvikehuoneistojen varautumista häiriö- ja erityistilanteisiin Porvoon ympäristöterveydenhuollon alueella. Toimeksiantajana oli Porvoon ympäristöterveydenhuolto. Kohderyhmä rajattiin koskemaan alkutuotantoa, logistiikkakeskuksia, teollisia valmistuslaitoksia, myymälöitä sekä keskuskeittiöitä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisiin häiriö- ja erityistilanteisiin on varauduttu, millaista ohjeistusta niihin on saatavilla sekä millaisia häiriö- ja erityistilanteita on harjoiteltu ja miten. Selvitys varautumisesta toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköisesti toimijoille. Kyselyyn saatiin vastauksia 29 toimijalta. Kyselyn tulosten mukaan 86 % toimijoista oli varautunut sähkökatkoihin ja 66 % vesikatkoihin. Vastaajista vain 28 %, oli varautunut kyberhyökkäyksien tai tietojärjestelmien häiriöihin. Muihin häiriö- ja erityistilanteisiin oli varauduttu vaihtelevasti. 69 %:lla toimijoista oli käytössä viranomaisten laatimaa ohjeistusta häiriö- ja erityistilanteisiin. Vain 17 %:lla oli käytössä erillinen toimintakortti. Suurin osa, 59 % toimijoista ei ollut harjoitellut häiriö- ja erityistilanteita lainkaan. Pieni ryhmä oli harjoitellut toimintaa sähkön- ja vedenjakelun häiriötilanteissa, tuotteiden jäljitettävyys- ja takaisinvetotilanteissa, epidemioissa sekä suuronnettomuuksissa. Vastuu oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta häiriö- ja erityistilanteessa on toimijoilla itsellään, jotka tekevät riskinarviointinsa ja päättävät mihin uhkiin ja tilanteisiin heidän on tarkoituksenmukaista varautua. Kyselyn tulokset osoittivat, että varautuminen sähkö- ja vesikatkojen varalle oli pääosin hyvällä tasolla. Varautumista muihin häiriö- ja erityistilanteisiin tulisi kehittää, etenkin tietojärjestelmän häiriöihin varautumiseen tulisi panostaa. Käytännönläheisiä ja selkeitä kirjallisia ohjeistuksia olisi syytä kehittää ja panostaa esimerkiksi toimintakorttien laadintaan. Häiriö- ja erityistilanteita harjoitellaan aivan liian vähän. Jatkossa olisi syytä arvioida, pitäisikö harjoittelua edellyttää etenkin kriittisen infrastruktuurin toimijoilta. Lisäksi tulisi selvittää, toteutetaanko harjoituksia käytännön kenttäolosuhteissa vai ainoastaan suullisina läpikäynteinä. Yhteistyön vahvistaminen viranomaisten ja toimijoiden välillä tukisi kokonaisvaltaista varautumista häiriö- ja erityistilanteisiin.

The changed security situation in the world and the challenges posed by climate change have increased the need to prepare for various disruptions and exceptional situations. In this thesis, the preparedness of food premises for various disruptions and exceptional situations in Porvoo’s environmental health care area, i.e., the commissioner of the thesis, was studied. First, the aim was to find out what kinds of disturbances and exceptional situations have been prepared for. Second, the goal was to find out what kind of guidance is available and third, what kinds of disturbances and exceptional situations have been practiced and how. The target group was limited to primary production, logistics centers, industrial food manufacturing plants, retail stores and central kitchens. The study on preparedness was carried out using the Webropol questionnaire, which was sent electronically to the operators. The survey received responses from 29 operators. According to the survey results, 86% of food premises were prepared for power cuts and 66% for water outages, and only 28% of the respondents were prepared for cyberattacks or disruptions to information systems. In addition, various preparations had been made for other disturbances and exceptional situations, but only 17% had a separate operation card in use. The majority, 59% of the food premises, had not trained for distractions and exceptional situations at all, and it was only a small group that had practiced how to operate in situations such as power cuts, water supply disruptions, product traceability and recalls, epidemics and major accidents. Food premise operators themselves are responsible for maintaining the continuity of their own operations during disruptions and exceptional situations. They conduct their own risk assessments and determine which threats and situations they need to be prepared for. In conclusion, the results of the survey showed that preparedness for power cuts and water outages was mainly at a good level whereas preparing for other disturbances and exceptional situations should be developed, especially for information system disruptions and cyberattacks. Practical and clear written instructions should be developed, and investments could be made, for example, in the preparation of operation cards. There is far too little practice in disturbance and exceptional situations. In the future, training for critical infrastructure operators should be required. Additionally, it should be considered whether the exercises are carried out under practical field conditions or only as through oral examinations. Strengthening cooperation between authorities and operators would support comprehensive preparedness for disruptions and exceptional situations.