Älykellon tai älysormuksen käytön merkitys vanhempien hyvinvoinnille vauvavuoden aikana
Laitamaa, Sanna (2025)
Laitamaa, Sanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636953
Tiivistelmä
Vauvan ensimmäinen elinvuosi on vanhemmille usein intensiivistä ja sitovaa aikaa, joka saattaa tuntua kuormittavalta vanhemmista. Pienten lasten vanhemmille omien tarpeiden sivuuttaminen on hyvin luonnollista, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää usein toissijaiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia älykellon tai älysormuksen käytöstä ja käytön merkityksestä vanhemman hyvinvoinnille vauvavuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat itsensä mittaamisen vauvavuoden aikana, millainen merkitys itsensä mittaamisella on vanhempien hyvinvoinnille, sekä miten vanhemmat voivat edistää hyvinvointiaan älykellon tai älysormuksen avulla vauvavuoden aikana, sekä millaisia kehityskohteita kyseisissä laitteissa on vanhemmuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastatellen 4–12 kuukauden ikäisten vauvojen vanhempia (n=6), joille oman hyvinvoinnin seuranta älykellon tai älysormuksen avulla oli arkeen vakiintunutta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella älykellon tai älysormuksen käytöllä oli niin positiivisia kuin negatiivisiakin seurauksia vanhempien hyvinvointiin. Positiivisena seurauksena vanhempien oma ymmärrys omasta hyvinvoinnista lisääntyi ja hyvinvointidataa hyödynnettiin oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi vanhempien kokema tuen saanti lisääntyi eri muodoissa. Negatiivisena seurauksena laitteen käyttö aiheutti epämukavaa oloa, eikä laitteiden koettu ymmärtävän vauvavuoden aiheuttamia muutoksia vanhemman arjessa. Laitteiden koettujen puutosten ja negatiivisten kokemusten pohjalta esitettiin kehitystoiveita elämäntilanteen huomioimisesta kokonaisvaltaisemmin.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että älykellon tai älysormuksen käytön merkitys vanhempien hyvinvoinnille on moniulotteinen. Merkitys riippuu ennen kaikkea tavasta, jolla laitteita käytetään ja tulkitaan. Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki vanhemmat, vanhempien kanssa työskentelevät terveys- ja hyvinvointialan ammattilaiset. Tuloksia voidaan hyödyntää myös teknologia-alalla älykellojen tai älysormusten kehittämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia älykellon tai älysormuksen käytöstä ja käytön merkityksestä vanhemman hyvinvoinnille vauvavuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat itsensä mittaamisen vauvavuoden aikana, millainen merkitys itsensä mittaamisella on vanhempien hyvinvoinnille, sekä miten vanhemmat voivat edistää hyvinvointiaan älykellon tai älysormuksen avulla vauvavuoden aikana, sekä millaisia kehityskohteita kyseisissä laitteissa on vanhemmuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastatellen 4–12 kuukauden ikäisten vauvojen vanhempia (n=6), joille oman hyvinvoinnin seuranta älykellon tai älysormuksen avulla oli arkeen vakiintunutta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella älykellon tai älysormuksen käytöllä oli niin positiivisia kuin negatiivisiakin seurauksia vanhempien hyvinvointiin. Positiivisena seurauksena vanhempien oma ymmärrys omasta hyvinvoinnista lisääntyi ja hyvinvointidataa hyödynnettiin oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi vanhempien kokema tuen saanti lisääntyi eri muodoissa. Negatiivisena seurauksena laitteen käyttö aiheutti epämukavaa oloa, eikä laitteiden koettu ymmärtävän vauvavuoden aiheuttamia muutoksia vanhemman arjessa. Laitteiden koettujen puutosten ja negatiivisten kokemusten pohjalta esitettiin kehitystoiveita elämäntilanteen huomioimisesta kokonaisvaltaisemmin.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että älykellon tai älysormuksen käytön merkitys vanhempien hyvinvoinnille on moniulotteinen. Merkitys riippuu ennen kaikkea tavasta, jolla laitteita käytetään ja tulkitaan. Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kaikki vanhemmat, vanhempien kanssa työskentelevät terveys- ja hyvinvointialan ammattilaiset. Tuloksia voidaan hyödyntää myös teknologia-alalla älykellojen tai älysormusten kehittämisessä.
