Kouluhenkilökunnan kokemuksia työhyvinvoinnista korona-aikana
Kankaanpää, Saija (2025)
Kankaanpää, Saija
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637064
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin merkitys työntekijöille on korostunut viime vuosien aikana. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti työelämään monin tavoin eri alojen työntekijöiden keskuudessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten kouluhenkilökunta koki korona-ajan vaikuttaneen heidän työhyvinvointiinsa. Tavoitteena oli antaa eväitä etenkin opettajien ja koulunkäynninohjaajien esihenkilöille työhyvinvoinnin edistämiseen poikkeustilanteissa. Tutkimus tehtiin pääasiassa laadullisen tutkimuksen keinoin. Koska aineisto kerättiin kyselylomakkeella, tutkimus sisälsi myös määrällisen tutkimuksen piirteitä.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui erään satakuntalaisen yhtenäiskoulun opettajat ja koulunkäynninohjaajat. Kyseessä oli otantatutkimus, jossa kyselylomake toimitettiin henkilökohtaisesti 40:lle henkilölle. Kyselyyn vastasi 19 henkilöä. Kyselylomakkeessa oli sekä avoimia että srukturoituja kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadullisessa tutkimuksessa yleisesti hyödynnetyn sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa nousi esille teemoja liittyen kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin korona-aikana. Näitä teemoja olivat koronapandemian vaikutukset sosiaaliseen työhyvinvointiin sekä koronarajoitusten aiheuttamat muutokset koulun arjessa ja opettamisessa. Eniten koulun arkeen ja opettamiseen vaikuttavia asioina korostuivat maskin käyttö ja etäkoulu. Kolmas esille noussut teema oli työhyvinvoinnin edistäminen korona-aikana. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että koronapandemia vaikutti kouluhenkilökunnan hyvinvointiin eri tavoin. Koska otanta oli pieni, tuloksia ei voida yleistää. Tutkimuksen avulla kerätty tieto on erityisen hyödyllistä koulujen esihenkilöille työhyvinvoinnin edistämistyön näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui erään satakuntalaisen yhtenäiskoulun opettajat ja koulunkäynninohjaajat. Kyseessä oli otantatutkimus, jossa kyselylomake toimitettiin henkilökohtaisesti 40:lle henkilölle. Kyselyyn vastasi 19 henkilöä. Kyselylomakkeessa oli sekä avoimia että srukturoituja kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadullisessa tutkimuksessa yleisesti hyödynnetyn sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa nousi esille teemoja liittyen kouluhenkilökunnan työhyvinvointiin korona-aikana. Näitä teemoja olivat koronapandemian vaikutukset sosiaaliseen työhyvinvointiin sekä koronarajoitusten aiheuttamat muutokset koulun arjessa ja opettamisessa. Eniten koulun arkeen ja opettamiseen vaikuttavia asioina korostuivat maskin käyttö ja etäkoulu. Kolmas esille noussut teema oli työhyvinvoinnin edistäminen korona-aikana. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että koronapandemia vaikutti kouluhenkilökunnan hyvinvointiin eri tavoin. Koska otanta oli pieni, tuloksia ei voida yleistää. Tutkimuksen avulla kerätty tieto on erityisen hyödyllistä koulujen esihenkilöille työhyvinvoinnin edistämistyön näkökulmasta.
