ASP-lainan houkuttelevuus ja kehitystarpeet verrattuna perinteiseen asuntolainaan rahoitusneuvojien näkökulmasta
Muraskina, Diana (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637184
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin ASP-lainan houkuttelevuutta ja kehitystarpeita verrattuna tavalliseen asuntolainaan rahoitusneuvojien näkökulmasta. Opinnäytetyö oli tyypiltään kvantitatiivinen tutkimus, ja se toteutettiin syksyn 2025 aikana.
Tutkimusta edelsi aihealueen teoriaan perehtyminen, jonka pohjalta koottiin teoreettinen viitekehys tutkimukselle. Teoriapohjaan kerättiin tietoa muun muassa asuntorahoituksen keskeisistä osa-alueista, kuten lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta, koroista, vakuuksista, lainakatosta ja lyhennystavoista. Lisäksi viitekehys sisälsi ASP-järjestelmän kehityspolun sekä vuoden 2025 lakiesityksen (HE 7/2025) tuomat muutokset.
Empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena Webropol-kyselynä, joka suunnattiin yhden pankin asuntolainaneuvojille (n = 16). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin sekä avointen vastausten sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella ASP-lainan soveltuvuutta arvioitiin tapauskohtaisesti myös silloin, kun ehdot täyttyivät. Rahoitusneuvojien mukaan keskeiset vahvuudet liittyivät valtiontakaukseen, lisäkorkoon ja korkotukeen. Heikkoudet puolestaan koskivat joustavuuden rajoitteita, kuten lyhyempää enimmäislaina-aikaa, rajattuja lyhennysvapaita ja alueellisia enimmäismääriä. Tulevat lakiuudistukset arvioitiin pääosin myönteisiksi, mutta niiden ennakoitiin lisäävän ASP-lainan houkuttelevuutta vain maltillisesti, sillä keskeiset joustavuus- ja saavutettavuushaasteet eivät poistuneet kokonaan.
Tutkimukseen osallistuneet mainitsivat kehityskohteiksi ASP-lainsäädännössä enimmäislaina-ajan pidentämisen, alueellisten enimmäismäärien ajantasaistamisen sekä omarahoitusosuuden sovittamisen ensiasunnon lainakattoon. Tutkimuksen rajoitteina olivat pieni otos ja vain yhden pankin näkökulma, minkä vuoksi tulokset olivat suuntaa antavia. Jatkotutkimuksena suositeltiin laajaa kyselyä ASP-tiliä käyttäneille ensiasunnon ostajille sekä lakiuudistusten vaikuttavuusarviointia asiakkaiden valintoihin ja rahoituksen saatavuuteen.
Tutkimusta edelsi aihealueen teoriaan perehtyminen, jonka pohjalta koottiin teoreettinen viitekehys tutkimukselle. Teoriapohjaan kerättiin tietoa muun muassa asuntorahoituksen keskeisistä osa-alueista, kuten lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta, koroista, vakuuksista, lainakatosta ja lyhennystavoista. Lisäksi viitekehys sisälsi ASP-järjestelmän kehityspolun sekä vuoden 2025 lakiesityksen (HE 7/2025) tuomat muutokset.
Empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena Webropol-kyselynä, joka suunnattiin yhden pankin asuntolainaneuvojille (n = 16). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin sekä avointen vastausten sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella ASP-lainan soveltuvuutta arvioitiin tapauskohtaisesti myös silloin, kun ehdot täyttyivät. Rahoitusneuvojien mukaan keskeiset vahvuudet liittyivät valtiontakaukseen, lisäkorkoon ja korkotukeen. Heikkoudet puolestaan koskivat joustavuuden rajoitteita, kuten lyhyempää enimmäislaina-aikaa, rajattuja lyhennysvapaita ja alueellisia enimmäismääriä. Tulevat lakiuudistukset arvioitiin pääosin myönteisiksi, mutta niiden ennakoitiin lisäävän ASP-lainan houkuttelevuutta vain maltillisesti, sillä keskeiset joustavuus- ja saavutettavuushaasteet eivät poistuneet kokonaan.
Tutkimukseen osallistuneet mainitsivat kehityskohteiksi ASP-lainsäädännössä enimmäislaina-ajan pidentämisen, alueellisten enimmäismäärien ajantasaistamisen sekä omarahoitusosuuden sovittamisen ensiasunnon lainakattoon. Tutkimuksen rajoitteina olivat pieni otos ja vain yhden pankin näkökulma, minkä vuoksi tulokset olivat suuntaa antavia. Jatkotutkimuksena suositeltiin laajaa kyselyä ASP-tiliä käyttäneille ensiasunnon ostajille sekä lakiuudistusten vaikuttavuusarviointia asiakkaiden valintoihin ja rahoituksen saatavuuteen.