Säiliön monikaasumittarin käytettävyys kartonkikoneen hönkien mittaamiseen

Abstract

Stora Enso Heinolan Flutingtehtaalla kartonkikoneen toiminta ja sen ympäristöasiat ovat keskeinen osa koko tehtaan toimintaa. Kartonkikoneen hönkäpäästöissä on aiemmin todettu sisältävän suurimmaksi osaksi rikkivetyä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida säiliön monikaasumittarin soveltuvuutta kartonkikoneen hönkien rikkivetypitoisuuksien mittaamiseen. Tutkimus toteutettiin teollisuusympäristössä, jossa rikkivetypitoisuuksien vaihteluun vaikuttivat prosessimuutokset. Mittauksia tehtiin yhteensä 11 mittauspisteessä, jotka edustivat kartonkikoneen prosessin eri vaiheita.

Koeajoissa testattiin kahden hapettavan kemikaalin, natriumhypokloriitin ja vetyperoksidin, vaikutusta kiertoveden redox-potentiaaliin ja sitä kautta hönkäpiippujen rikkivetypitoisuuksiin. Mittaukset suoritettiin koko koeajojen ajan säiliön monikaasumittarilla, ja tuloksia analysoitiin kemikaalien toimivuuden sekä mittalaitteen toimintavarmuuden näkökulmasta.

Tulokset osoittivat, että säiliön monikaasumittari soveltuu hyvin rikkivedyn pistemittauksiin ja erityisesti kartonkikoneen poikkeustilanteiden seurantaan. Mittari reagoi nopeasti muutoksiin ja mahdollistaa myös vaikeapääsyisten kohteiden mittaamisen kokonsa puolesta. Haasteeksi havaittiin kuitenkin erityisen korkea ilmankosteus, joka voi aiheuttaa suodattimen tai anturin tukkeutumista ja siten vaikuttaa luotettavuuteen. Tutkimuksen perusteella mittaustapaa voidaan hyödyntää operatiivisessa käytössä, kun halutaan saada nopea arvio rikkivetypitoisuuksista kartonkikoneen poikkeustilanteissa.