Aistiyliherkät lapset varhaiskasvatuksessa - Mäntyharjun varhaiskasvattajien näkemyksiä tukikeinoista arjen perustoimintoihin
Nevalainen, Noora (2025)
Nevalainen, Noora
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737377
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyn avulla selvittää Mäntyharjun kunnan varhaiskasvattajien käsityksiä omasta osaamisestaan sekä näkemyksiä aistiyliherkkien lasten tukikeinoista arjen perustoimintojen, kuten siirtymätilanteiden, ruokailun ja lepohetkien osalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Mäntyharjun varhaiskasvattajien käsityksistä omasta osaamisestaan ja näkemyksistään aistiyliherkkien lasten tukemisesta arjen perustoiminnoissa. Opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista tietoa varhaiskasvattajien ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi ja tukikeinojen kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, ja siinä hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta, jossa oli myös kvalitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-ohjelman avulla. Kysely sisälsi sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, jolloin saatiin sekä määrällistä ja laadullista aineistoa.
Kyselyn tulokset osoittivat, että Mäntyharjun varhaiskasvatuksen henkilökunta kokee osaamisensa pääosin melko hyväksi, ja heillä on käytännön valmiuksia tukea aistiyliherkkiä lapsia eri tilanteissa. Tuloksissa nousi kuitenkin esiin tarve lisätiedolle ja yhteisten toimintatapojen kehittämiselle.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Mäntyharjun varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on hyvä peruskäsitys aistiyliherkkien lasten tukemisesta, mutta osaamisen syventäminen ja toiminnan yhdenmukaistaminen voisivat edelleen vahvistaa arjen sujuvuutta ja aistiyliherkkien lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.
Kyselyn rajoittuessa vain yhteen kuntaan ja rajattuun henkilömäärään, kyseessä on pieni otanta, jonka perusteella aiheesta ei voi tehdä olettamuksia. Kyselyn tulokset tarjoavat kuitenkin arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämiseen ja se voi toimia pohjana laajemmalle jatkotutkimukselle.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, ja siinä hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta, jossa oli myös kvalitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-ohjelman avulla. Kysely sisälsi sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä, jolloin saatiin sekä määrällistä ja laadullista aineistoa.
Kyselyn tulokset osoittivat, että Mäntyharjun varhaiskasvatuksen henkilökunta kokee osaamisensa pääosin melko hyväksi, ja heillä on käytännön valmiuksia tukea aistiyliherkkiä lapsia eri tilanteissa. Tuloksissa nousi kuitenkin esiin tarve lisätiedolle ja yhteisten toimintatapojen kehittämiselle.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Mäntyharjun varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on hyvä peruskäsitys aistiyliherkkien lasten tukemisesta, mutta osaamisen syventäminen ja toiminnan yhdenmukaistaminen voisivat edelleen vahvistaa arjen sujuvuutta ja aistiyliherkkien lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa.
Kyselyn rajoittuessa vain yhteen kuntaan ja rajattuun henkilömäärään, kyseessä on pieni otanta, jonka perusteella aiheesta ei voi tehdä olettamuksia. Kyselyn tulokset tarjoavat kuitenkin arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen käytäntöjen kehittämiseen ja se voi toimia pohjana laajemmalle jatkotutkimukselle.
