Koncernbildning genom aktiebyte enligt 52 f § i Näringsskattelagen i mindre privatägda aktiebolag – en fallstudie av Ville Vähäpassi Oy och VTV Capital Oy
Poutanen, Taneli (2025)
Poutanen, Taneli
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637121
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan miten elinkeinoverolain 52 f §:ssä määriteltyä osakevaihtoa hyödynnetään konsernirakenteen muodostamiseen pienissä yksityisomisteisissa suomalaisissa osakeyhtiöissä. Ilmiö on ollut vahvasti esillä julkisessa keskustelussa erityisesti aggressiivisen verosuunnittelun ja holdingyhtiöiden kautta nostettavien kevyemmin verotettujen osinkojen yhteydessä.
Tutkimuksen tavoitteena on analysoida miten osakevaihtoon perustuva konsernirakenne vaikuttaa yrityksen taseeseen, pääomarakenteeseen ja osingonmaksun mahdollisuuksiin sekä arvioida antaako siirtyvien osakkeiden arvostus oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta tilanteesta. Tutkimuskysymykset käsittelevät osakevaihdon käyttöä verosuunnittelun välineenä, kirjanpidon oikeaa ja riittävää kuvaa sekä niitä menetelmiä joilla emoyhtiön tasetta voidaan vahvistaa ilman välittömiä veroseuraamuksia.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena deduktiivisella otteella, tarkasteltavina olivat osakeyhtiöt Ville Vähäpassi Oy ja VTV Capital Oy. Aineisto koostui julkisista tilinpäätöstiedoista, ja analyysi tehtiin kvantitatiivisena tilinpäätösanalyysina sekä tunnuslukulaskentana.
Tulokset osoittivat, että osakevaihto mahdollisti yrityksille konsernirakenteen muodostamisen, jossa vastaperustettu VTV Capital Oy nousi Ville Vähäpassi Oy:n emoyhtiöksi. Järjestely johti merkittävään pääomien uudelleenjakoon konsernin sisällä, ja emoyhtiö raportoi vahvan oman pääoman jo ensimmäisellä tilikaudellaan. Vaikka yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus nostaa täysimääräiset verotuksen kannalta edullisimmat osingot, sitä ei tehty. Tutkimus osoittaa, että pienissä yhtiöissä osakevaihto toimii ennen kaikkea välineenä osingonjaon ja omistajarakenteen joustavaan hallintaan, sen sijaan että ensisijaisena tavoitteena olisi lyhyen aikavälin verohyötyjen maksimointi. Detta examensarbete behandlar hur aktiebyte enligt näringsskattelagens 52 f § används för koncernbildning i mindre privatägda finländska aktiebolag. Fenomenet diskuteras i den offentliga debatten särskilt i samband med aggressiv skatteplanering och möjligheten att lyfta lindrigare beskattade utdelningar via ett holdingbolag.
Syftet med studien är att analysera hur koncernbildning genom aktiebyte påverkar balansräkning, kapitalstruktur samt utdelningsmöjligheter i mindre företag samt att bedöma om värderingen av överlåtna aktier ger en rättvisande bild. Forskningsfrågorna behandlar användningen av aktiebyte som skatteplaneringsverktyg, redovisningens rättvisande bild samt vilka metoder som används för att höja ett moderbolags balans utan direkta skattekonsekvenser.
Studien genomfördes som en fallstudie med en deduktiv ansats av bolagen Ville Vähäpassi Oy och VTV Capital Oy. Datainsamlingen baserades på offentliga bokslut och analysen utfördes som kvantitativ bokslutsanalys och nyckeltalsberäkningar.
Resultaten visar att aktiebytet i fallstudien möjliggjorde koncernbildning åt företagen där det nybildade holdingbolaget VTV Capital Oy blev moderbolag till det operativa bolaget Ville Vähäpassi Oy. Detta medförde en betydande omfördelning av kapital inom koncernen, och moderbolaget visade ett starkt eget kapital redan vid första räkenskapsperioden. Trots att bolaget hade möjlighet att lyfta fulla utdelningar för maximal skattemässig fördel valde de inte att göra det. Studien bekräftar att aktiebyte i små bolag huvudsakligen skapar flexibilitet i utdelningspolitik och ägarstyrning snarare än att enbart maximera kortfristig beskattningsfördel.
Tutkimuksen tavoitteena on analysoida miten osakevaihtoon perustuva konsernirakenne vaikuttaa yrityksen taseeseen, pääomarakenteeseen ja osingonmaksun mahdollisuuksiin sekä arvioida antaako siirtyvien osakkeiden arvostus oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta tilanteesta. Tutkimuskysymykset käsittelevät osakevaihdon käyttöä verosuunnittelun välineenä, kirjanpidon oikeaa ja riittävää kuvaa sekä niitä menetelmiä joilla emoyhtiön tasetta voidaan vahvistaa ilman välittömiä veroseuraamuksia.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena deduktiivisella otteella, tarkasteltavina olivat osakeyhtiöt Ville Vähäpassi Oy ja VTV Capital Oy. Aineisto koostui julkisista tilinpäätöstiedoista, ja analyysi tehtiin kvantitatiivisena tilinpäätösanalyysina sekä tunnuslukulaskentana.
Tulokset osoittivat, että osakevaihto mahdollisti yrityksille konsernirakenteen muodostamisen, jossa vastaperustettu VTV Capital Oy nousi Ville Vähäpassi Oy:n emoyhtiöksi. Järjestely johti merkittävään pääomien uudelleenjakoon konsernin sisällä, ja emoyhtiö raportoi vahvan oman pääoman jo ensimmäisellä tilikaudellaan. Vaikka yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus nostaa täysimääräiset verotuksen kannalta edullisimmat osingot, sitä ei tehty. Tutkimus osoittaa, että pienissä yhtiöissä osakevaihto toimii ennen kaikkea välineenä osingonjaon ja omistajarakenteen joustavaan hallintaan, sen sijaan että ensisijaisena tavoitteena olisi lyhyen aikavälin verohyötyjen maksimointi.
Syftet med studien är att analysera hur koncernbildning genom aktiebyte påverkar balansräkning, kapitalstruktur samt utdelningsmöjligheter i mindre företag samt att bedöma om värderingen av överlåtna aktier ger en rättvisande bild. Forskningsfrågorna behandlar användningen av aktiebyte som skatteplaneringsverktyg, redovisningens rättvisande bild samt vilka metoder som används för att höja ett moderbolags balans utan direkta skattekonsekvenser.
Studien genomfördes som en fallstudie med en deduktiv ansats av bolagen Ville Vähäpassi Oy och VTV Capital Oy. Datainsamlingen baserades på offentliga bokslut och analysen utfördes som kvantitativ bokslutsanalys och nyckeltalsberäkningar.
Resultaten visar att aktiebytet i fallstudien möjliggjorde koncernbildning åt företagen där det nybildade holdingbolaget VTV Capital Oy blev moderbolag till det operativa bolaget Ville Vähäpassi Oy. Detta medförde en betydande omfördelning av kapital inom koncernen, och moderbolaget visade ett starkt eget kapital redan vid första räkenskapsperioden. Trots att bolaget hade möjlighet att lyfta fulla utdelningar för maximal skattemässig fördel valde de inte att göra det. Studien bekräftar att aktiebyte i små bolag huvudsakligen skapar flexibilitet i utdelningspolitik och ägarstyrning snarare än att enbart maximera kortfristig beskattningsfördel.
