Näkökulmia musiikkiopiston maineeseen : tamperelaisten huoltajien mielikuvia ja musiikkiopistojohtajien näkemyksiä musiikkiopistosta ja Pirkanmaan musiikkiopistosta

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin musiikkiopiston ja tapauskohtaisesti Pirkanmaan musiikkiopiston mainetta kahdesta näkökulmasta: tamperelaisten huoltajien mielikuvien sekä musiikkiopistojohtajien näkemysten kautta. Huoltajilta selvitettiin musiikkiopisto-opiskeluun ja Pirkanmaan musiikkiopistoon liittyviä mielikuvia sekä tunnettuutta. Musiikkiopistojärjestelmän nykytilaa tarkasteltiin musiikkiopistojohtajien teemahaastattelujen avulla. Haastateltavina olivat Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja Sanna Saarinen ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Aineisto kerättiin huoltajilta kyselyn ja haastatteluiden avulla. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin, ja määrällistä aineistoa kuvailevan analyysin avulla.

Huoltajilla oli monenlaisia mielikuvia musiikkiopisto-opiskelusta. Huoltajat, joiden lapsi opiskeli musiikkia musiikkiopistossa, mielsivät musiikkiopisto-opiskelun pääosin laadukkaaksi ja lapsille mielekkäällä tavalla toteutetuksi. Huoltajat, joilla ei ollut kokemuksia nykymusiikkiopistosta kuvasivat musiikkiopisto-opiskelua vaativaksi, ilottomaksi ja teoriapainotteiseksi sekä musiikkiopistoa musikaalisille ja lahjakkaille lapsille tarkoitetuksi oppilaitokseksi. Muita toistuvia mielikuvia olivat musiikkiopisto-opiskelun tavoitteellisuus ja kalleus sekä joidenkin huoltajien kuvaama tietämättömyys musiikkiopistoa kohtaan. Pirkanmaan musiikkiopistoa huoltajat kuvasivat laadukkaaksi oppilaitokseksi, jossa on ammattitaitoisia opettajia ja kannustava, rento ja kodinomainen ilmapiiri. Musiikkiopisto-opiskelun tavoitteellisuus sekä musiikin osaamisen ja musiikkisuhteen kehittäminen tunnettiin hyvin, opetussuunnitelmaperustaisuutta, oppijalähtöisyyttä ja julkista rahoituspohjaa vähemmän.

Saarisen ja Auramon haastattelut osoittivat, että musiikkiopistolla on sisäisesti vahva maine, mutta ulospäin rajallinen ja eri väestöryhmissä eriytynyt tunnettuus. Jännitteitä havaittiin musiikkiopiston perinteen ja uudistumisen sekä arvojen ja käytännön välillä. Tulevaisuudessa musiikkiopistojen tavoitteena on säilyttää arvostuksensa ja toimintansa laatu, mutta samalla uudistua ja vahvistaa merkitystään nyky-yhteiskunnassa

This thesis examined the reputation of Finnish music institutes and Pirkanmaa Music Institute from two perspectives: the images of guardians in Tampere and the views of music institute leaders. The study investigated the guardians’ images and awareness of music institute studies and Pirkanmaa Music Institute, while the current state of the Finnish music institute system was analysed through thematic interviews with Sanna Saarinen, Chair of the Association of Finnish Music Schools, and Jouni Auramo, Principal of Pirkanmaa Music Institute.

A mixed-methods approach was employed. The data were collected from the guardians through a questionnaire and interviews. The qualitative data were analysed using content analysis, and the quantitative data through descriptive methods.

The findings indicated that the guardians hold diverse images of music institutes. Those familiar with music institutes perceived the education as high-quality and child-oriented, while others described it as demanding and suitable mainly for talented children. Other recurring images concerned goal-oriented study, costs, and limited public awareness of the system. Pirkanmaa Music Institute was described as professional, supportive, and homelike.

The interviews with Saarinen and Auramo revealed a strong internal reputation but limited external recognition. Tensions emerged between tradition and renewal, and between declared values and practice. In the future, music institutes aim to maintain their quality while renewing themselves to remain relevant in a contemporary society.