Ekologisia vaihtoehtoja perinteisen nurmikon korvaamiseen ja kehittämiseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kaupunkien nurmikoiden roolia osana viherrakennetta ja niiden kehittämismahdollisuuksia ekologisesti kestävämpään suuntaan. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on kattavan tietopohjan koostaminen tutkimustuloksiin, tieteellisiin julkaisuihin, kotimaisiin ohjeistuksiin sekä kansainvälisiin esimerkkeihin perustuen. Aineistonhankintakeinona on käytetty myös haastattelututkimusta. Joitakin työssä esitellyistä viherrakenteista ei löydy virallisista työselosteista tai ohjekorteista, joten tuloksia näiden rakenteiden käytettävyydestä tulee tarkastella kriittisesti ja soveltaen. Nurmikot ovat tärkeitä oleskelu- ja virkistysalueita, mutta niiden yksilajisuus ja laajat pinta-alat herättävät huolta luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden näkökulmasta. Nurmikon merkitystä ei tule kuitenkaan vähätellä: tietyissä kohteissa, kuten pelikentillä, tiivis ja kukkimaton nurmikko on tarpeellinen. Perinteisen nurmikon rinnalle tulisikin kehittää monilajisia kasvillisuusratkaisuja, jotka tukevat ihmisen ja luonnon hyvinvointia. Uusimmissa viherrakenteissa on haasteena tutkimustiedon ja seurantadatan puute. Soveltuvuus Suomen kasvuoloihin on selvitettävä ennen näiden rakenteiden kaupallistamista. Kunnossapitoluokkaa alentamalla on mahdollista kehittää alueen biodiversiteettiä ja laskea samalla ylläpitokustannuksia sekä päästöjä. Toiminta- ja käyttöviheralueilla on leikkuuhoidon vähentämisellä tai kokonaan lopettamisella todettu olevan erittäin positiivisia vaikutuksia alueen monimuotoisuuteen. Parhaimmillaan ammattitaitoisesti, ympäristölähtöisesti ja kestävästi kaavoitettu, suunniteltu, toteutettu ja kunnossapidetty viheralue tarjoaa monenlaisia hyötyjä rakennetussa ympäristössä. Kasvupaikkaan ja käyttötarkoitukseen soveltuva kasvillisuus edistää monimuotoisuutta, kompensoi lajikatoa, helpottaa hulevesien hallintaa, parantaa ilmanlaatua ja hiilensidontakykyä, lievittää lämpösaarekeilmiötä, auttaa riskienhallinnassa ja ääriolosuhteisiin valmistautumisessa, tarjoaa virkistäytymistä ja esteettisyyttä sekä käyttäjilleen elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Ympäristötavoitteisiin pääsy edellyttää vihreän siirtymän, sidosryhmien, taloudellisten realiteettien ja tietotaidon yhteensovittamista. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikista lajiköyhimmän nurmikkotyypin korvaaminen paremmin kasvupaikkaa, käyttötarkoitusta ja kunnossapitoluokkaa palvelevalla kasvillisuudella on erittäin kannattavaa. Ympäristötavoitteisiin pääsy ja hyötyjen maksimointi edellyttää vihreän siirtymän, sidosryhmien, taloudellisten realiteettien ja tietotaidon yhteensovittamista. Opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu.