Keskijohdon ontologisen turvallisuuden huomioiminen osana strategiamuutoksen jalkauttamista

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten keskijohdon kokema ontologinen turvallisuus, eli luottamus oman identiteetin ja sosiaalisen sekä materiaalisen elinympäristön jatkuvuudesta, kytkeytyy strategiamuutoksen jalkauttamiseen ja millä tavoin se vaikuttaa keskijohdon toimijuuteen strategiamuutostilanteissa. Tutkimuksen taustana toimi havainto siitä, miten keskijohdolla on keskeinen rooli strategiamuutosten jalkauttamisessa, mutta samalla heidän kykynsä toimia muutoksen toimeenpanijoina voi horjua muutoksen takia. Tutkimus rajattiin tarkastelemaan ilmiötä vain keskijohdon kokemusten kautta. Teoreettinen viitekehys muodostui ontologista turvallisuutta, identiteettityötä, sekä keskijohdon roolia strategiamuutosprosessissa käsittelevästä kirjallisuudesta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena tulkitsevan tutkimusfilosofian näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kahdeksalta eri toimialoja edustavalta keskijohdon edustajalta syksyn 2025 aikana. Haastattelut toteutettiin nauhoitettuina etähaastatteluina, jotka litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavan temaattisen analyysin ja abduktiivisen sisältöanalyysin avulla. Lisäksi hyödynnettiin sävyanalyysiä, jonka avulla tarkasteltiin kokemusten sävyjä ontologista turvallisuutta vahvistavina tai horjuttavina tekijöinä. Menetelmien yhdistelmä mahdollisti ilmiön tarkastelun sekä yksittäisten kokemusten, että laajempien merkitysrakenteiden tasolla.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keskijohdon ontologinen turvallisuus rakentuu kolmen toisiinsa kietoutuvan ulottuvuuden varaan. Rakenteellinen turvallisuus toimi vakauden ja turvallisuuden perustana ja se liittyi prosessien, aikataulujen, roolien, resurssien ja datan selkeyteen. Se näyttäytyi aineistossa haavoittuvimpana ulottuvuutena. Relationaalinen ja emotionaalinen turvallisuus toimi ontologisen turvallisuuden inhimillisenä ulottuvuutena ja ilmeni luottamuksena, arvostuksena, osallistamisena ja tunteita validoivana vuorovaikutuksena. Eksistentiaalinen ja merkityksellinen turvallisuus rakentui kahden edellisen ulottuvuuden varaan ja näyttäytyi merkityksellisyyden kokemuksena, arvojen linjakkuutena, identiteetin jatkuvuutena ja reflektiivisenä johtajuutena. Osalla haastateltavista se vahvistui muutoksen myötä, kun taas toisilla arvoristiriidat ja epävarmuus heikensivät sitä. Ontologinen turvallisuus näyttäytyi kolmen ulottuvuuden kautta dynaamisena prosessina, joka vaikutti siihen, miten keskijohto kykeni toimimaan ja tekemään strategiamuutoksen jalkauttamisen kannalta oikeita ja merkityksellisiä asioita.

Johtopäätöksenä tutkimus korostaa, miten strategiamuutoksen onnistunut jalkauttaminen edellyttää keskijohdon ontologisen turvallisuuden tietoista tukemista kaikilla kolmella ulottuvuudella. Organisaatioiden tulisi varmistaa rakenteellinen selkeys ja realistiset resurssit, kehittää osallistavaa ja tunteita tunnistavaa johtamista, sekä luoda tilaa arvo- ja merkityskeskusteluille, joissa keskijohto voi työstää omaa identiteettiään suhteessa muutokseen. Näin keskijohdolle voidaan tarjota edellytyksiä toimia muutoksen jalkauttajina tavalla, joka tukee organisaation suorituskykyä.

The aim of this study was to examine how middle managers’ ontological security, understood as their trust in the continuity of their own identity and of their social and material environment, is connected to the implementation of strategic change and how it affects their agency in strategic change situations. The study was motivated by the observation that middle managers play a key role in implementing strategic change, while the very same changes may undermine their capacity to act as change agents. The study was delimited to exploring the phenomenon through the experiences of middle managers only. The theoretical framework was built on literature concerning ontological security, identity work and the role of middle management in strategic change processes.

The study was conducted as a qualitative case study from an interpretivist research perspective. The research data were collected through semi-structured thematic interviews with eight middle managers from different industries during autumn 2025. The interviews were conducted as recorded remote interviews, transcribed verbatim and analysed using theory-driven thematic analysis combined with abductive content analysis. In addition, sentiment analysis was applied to examine how the tone of the experiences functioned as factors that either strengthened or weakened ontological security. The combination of methods made it possible to explore the phenomenon both at the level of individual experiences and at the level of broader meaning structures.

The findings showed that middle managers’ ontological security was constructed through three interrelated dimensions. Structural security formed the basis for stability and safety and was linked to the clarity of processes, schedules, roles, resources and data. It emerged as the most vulnerable dimension. Relational and emotional security functioned as the human dimension of ontological security and appeared as trust, appreciation, inclusion and emotion-validating interaction. Existential and meaningful security was built on the two previous dimensions and manifested as a sense of meaningfulness, alignment of values, continuity of identity and reflective leadership. For some interviewees this dimension was strengthened by the change, while for others value conflicts and uncertainty weakened it. Across these three dimensions, ontological security appeared as a dynamic process that influenced how middle managers were able to act and to make the right and meaningful decisions for the implementation of strategic change.

In conclusion, the study highlights that successful implementation of strategic change requires the deliberate support of middle managers’ ontological security across all three dimensions. Organisations should ensure structural clarity and realistic resources, develop inclusive and emotionally aware leadership, and create space for value- and meaning-focused dialogue in which middle managers can work on their identity in relation to the change. In this way, middle managers can be provided with the conditions to act as implementers of change in a manner that supports organisational performance.