Aluelähtöinen vaikuttaminen kansalliseen klusterikehittämiseen älykkään erikoistumisen näkökulmasta
Hirvonen, Jade (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737398
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää, miten alueellinen toimija (tapausesimerkkinä Agri-Food-klusteri Pohjois-Savo) voi vaikuttaa Suomen kansallisen klusteriyhteistyön kehittämiseen hyödyntämällä älykkään erikoistumisen (S3) periaatteita. Taustalla on havainto siitä, että klusterit, ekosysteemit ja S3 nähdään keskeisinä välineinä alueellisen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vahvistamisessa, mutta niiden kytkentä päätöksentekoon on Suomessa yhä vajavainen.
Työssä toteutettiin monimenetelmällinen kehittämisprosessi, jonka päämenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Aineisto koostui alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla tehdyistä teemahaastatteluista, kansainvälisestä vertaisoppimisesta, alueellisesta quadruple helix -sidosryhmätilaisuudesta ja kansainvälisestä työpajasta. EU-tason tulkintaa syvensi 18.9.2025 Brysselissä järjestetty Euroopan komission korkean tason Implementation Dialogue. Tuloksia peilattiin Kuopiossa 28.10.2025 järjestetyn Cluster Summit Finland 2025 -tapahtuman havaintoihin.
Opinnäytetyön tuloksina selvisi, että klusteriajattelu ei ole vielä juurtunut päätöksenteon ytimeen: päättäjät tunnistavat klusteritoiminnan hyödyt vaihtelevasti, vaikka suomalaiset klusterit ovat kehittyneet omatoimisesti ja saaneet tunnustusta ulkomailla. Merkittäviksi pullonkauloiksi nousivat kansallisen koordinaation puute, käsitteellinen epäselvyys (klusterit, ekosysteemit, metaklusterit) sekä hajanaiset mittarit. Alueelliset klusterit toimivat kuitenkin tehokkaina kokeilualustoina uusille yhteistyö- ja rahoitusmalleille. Ratkaisuksi esitetään (1) pysyvää, mandaatilla johdettua kansallista koordinaatiota, (2) kansallisia metaklustereita, joissa yhteiset läpileikkaavat palvelut (TKI- ja rahoitusneuvonta, kumppanihaku, EU-sparraus, viestintä) kokoavat kriittisen massan sekä (3) IP-alueen luottamusperiaatteisiin pohjaavan yhteistyömallin skaalaamista valtakunnalliseksi. Näillä toimilla voidaan varmistaa rahoitusjatkuvuus, selkeät roolit, yrityslähtöisyys sekä yhteinen mittaristo ja ennakointikyvykkyys S3-prioriteetteihin kytkettynä.
Työssä toteutettiin monimenetelmällinen kehittämisprosessi, jonka päämenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Aineisto koostui alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla tehdyistä teemahaastatteluista, kansainvälisestä vertaisoppimisesta, alueellisesta quadruple helix -sidosryhmätilaisuudesta ja kansainvälisestä työpajasta. EU-tason tulkintaa syvensi 18.9.2025 Brysselissä järjestetty Euroopan komission korkean tason Implementation Dialogue. Tuloksia peilattiin Kuopiossa 28.10.2025 järjestetyn Cluster Summit Finland 2025 -tapahtuman havaintoihin.
Opinnäytetyön tuloksina selvisi, että klusteriajattelu ei ole vielä juurtunut päätöksenteon ytimeen: päättäjät tunnistavat klusteritoiminnan hyödyt vaihtelevasti, vaikka suomalaiset klusterit ovat kehittyneet omatoimisesti ja saaneet tunnustusta ulkomailla. Merkittäviksi pullonkauloiksi nousivat kansallisen koordinaation puute, käsitteellinen epäselvyys (klusterit, ekosysteemit, metaklusterit) sekä hajanaiset mittarit. Alueelliset klusterit toimivat kuitenkin tehokkaina kokeilualustoina uusille yhteistyö- ja rahoitusmalleille. Ratkaisuksi esitetään (1) pysyvää, mandaatilla johdettua kansallista koordinaatiota, (2) kansallisia metaklustereita, joissa yhteiset läpileikkaavat palvelut (TKI- ja rahoitusneuvonta, kumppanihaku, EU-sparraus, viestintä) kokoavat kriittisen massan sekä (3) IP-alueen luottamusperiaatteisiin pohjaavan yhteistyömallin skaalaamista valtakunnalliseksi. Näillä toimilla voidaan varmistaa rahoitusjatkuvuus, selkeät roolit, yrityslähtöisyys sekä yhteinen mittaristo ja ennakointikyvykkyys S3-prioriteetteihin kytkettynä.