Ikääntyneen pitkä tie pitkäaikaispaikalle : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen alkuperäistutkimusten olemassa oleva ja olennainen tieto aihepiiristä ja tehdä keskeiset johtopäätökset ennalta asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Työmme tehtävänä oli vastata tutkimuskysymyksiin, jotka olivat ’’Millainen on ikääntyneen hyvä polku vuodeosastolta pitkäaikaispaikkaan?’’ ja ’’Mitä vaiheita hyvä polku vuodeosastolta pitkäaikaispaikkaan sisältää?’’ Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa mahdollisemman ajantasaista ja laadukasta tietoa ikääntyneen hyvästä polusta vuodeosastolta pitkäaikaispaikkaan kirjallisuuskatsauksen avulla.

Toteutimme työmme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin Google-, Google Scholar-, CINAHL-, Medic- sekä Hoitotyön tietokannoista. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä lähteestä vuosilta 2015–2025. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten laatua arvioitiin Joan Briggs Instituutin (JBI) laadunarviointikriteerein. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella ikääntyneen pitkäaikaishoitoon siirtymisen prosessi on monivaiheinen ja vaatii selkeän ja asiakaslähtöisen palvelupolun. Keskeistä on asiakkaan voimavarojen ja hoidon kokonaisvaltainen arviointi, mikä sisältää asiakkaan ja omaisten kannan oton. Palvelutarpeen arvioinnin tärkeys perustuu siihen, että ikääntyneelle myönnetään heidän tarvitsemansa palvelut. Tämä auttaa varmistamaan, että tuki on tarkoituksenmukaista, riittävää ja oikea-aikaista. Palveluprosessin kulussa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, ammatillista osaamista, palvelujen oikea-aikaisuutta, selkeää kommunikointia sekä asiakkaan ja omaisten kuulemista. Lisäksi tutkimukset painottavat hoidon priorisointia, prosessin sujuvuutta, turvallisuutta sekä tiedon saatavuutta kaikille osapuolille.

Jatkotutkimusaiheena voisi pohtia palveluprosessin entisestään selkeyttämistä. Osaamista voitaisiin kehittää tehostamalla tiimityöskentelyä esimerkiksi luomalla monialainen tiimi, jossa arviointia ja suunnittelua tehdään samanaikaisesti. Tämä lähestymistapa nopeuttaisi päätöksentekoa ja varmistaisi, että asiakkaan tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja asiantuntijoiden vahvaa ammattitaitoa hyödyntäen. Samalla vähennettäisiin tarpeettomia välivaiheita, mikä edistäisi tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa palveluprosessia.

The purpose of this thesis was to collect existing and relevant information on the topic from original studies and to draw essential conclusions on the research questions set in advance. The task of our work was to answer research questions, which were "What is a good path for an elderly person from a bed ward to a long-term care placement?" and "What phases does a good path from a bed ward to a long-term care placement include?" The goal of the thesis was to produce the most topical and quality information possible about a good path for an elderly person from a bed ward to a long-term care placement using a literature review.

We carried out our work as a descriptive literature review. Studies were searched from Google, Google Scholar, CINAHL, Medic, and Nursing databases. The research material consisted of nine sources from the years 2015–2025. The quality of the studies selected for the literature review was assessed by using quality appraisal criteria by the Joanna Briggs Institute (JBI). The material selected for the literature review was analyzed using content analysis.

Based on the results of the literature review, the process of transitioning to long-term care for the elderly is multifaceted and requires a clear and client-oriented service pathway. The overall assessment of the client's resources and care is central, which includes the views of both the client and their relatives. The importance of assessing service needs is based on granting the elderly the services they require. This helps ensure that the support is appropriate, sufficient, and timely. The service process emphasizes client-orientation, professional competence, the timeliness of services, clear communication, and listening to clients and their relatives. In addition, studies highlight the prioritization of care, process smoothness, safety, and the availability of information to all parties.

As a topic for further research, we could consider further clarifying the service process. Competence could be developed by intensifying teamwork, for example, by creating a multidisciplinary team where assessment and planning are done simultaneously. This approach would speed up decision-making and ensure that the client's situation is assessed comprehensively, utilizing the skills of strong professional experts. At the same time, it would reduce unnecessary intermediate phases, which would promote a more efficient and consistent service process.