Etätyöympäristössä toimivan startup-yrityksen perehdytysprosessin kehittäminen : Case DataFarm Oy
Henell, Senja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737743
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella etäympäristössä toimivan startup-yrityksen perehdytysprosessia työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mahdolliset perehdytysprosessin kehityskohteet, jotta toimeksiantaja voisi hyödyntää niitä jatkossa kehittäessään perehdytysprosessia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla toimeksiantajayrityksen työntekijöiltä kesä-elokuussa 2025. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti teemojen mukaan.
Tuloksissa ilmeni, että perehdytys koettiin pääasiassa toimivaksi. Haastateltavat arvostivat erityisesti välitöntä ja nopeaa vuorovaikutusta, joka madalsi kynnystä kysyä ja helpotti integroitumista osaksi tiimiä. Etätyöympäristöä pidettiin motivoivana ja mielekkäänä tapana työskennellä, sillä sen koettiin tukevan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä luoneen keskittymisrauhaa, joka tuki työskentelyä. Haastattelujen kautta löytyneet kehitystarpeet liittyivät työpaikan käytäntöihin. Haastateltavat toivoivat tarkempaa ohjeistusta, käytänteiden yhtenäistämistä ja tiedon saavutettavuutta myös perehdytyksen jälkeen, sillä se tukisi osaamista ja vähentäisi tiedonkulun haasteita sekä epävarmuutta. Lisäksi ergonomiaan ja tietoturvaan liittyvät teemat olivat jääneet vähemmälle perehdytyksen yhteydessä.
Johtopäätöksenä todettiin, että tulokset vastasivat aiempia tutkimuksia, joissa nähtiin perehdytyksen merkitys motivaation, sitouttamisen ja työhyvinvoinnin lähteenä. Erityisesti palautekulttuurin kehittäminen, ergonomiaan ja tietoturvaan panostaminen sekä toimintamallien selkeyttäminen nousivat tärkeiksi kehittämiskohteiksi etäperehdytyksen onnistumisen kannalta. Tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan perehdytysprosessin kehittämisessä, sillä ne tarjosivat selkeitä ja konkreettisia ehdotuksia perehdytysprosessin kehittämiseen jatkossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla toimeksiantajayrityksen työntekijöiltä kesä-elokuussa 2025. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti teemojen mukaan.
Tuloksissa ilmeni, että perehdytys koettiin pääasiassa toimivaksi. Haastateltavat arvostivat erityisesti välitöntä ja nopeaa vuorovaikutusta, joka madalsi kynnystä kysyä ja helpotti integroitumista osaksi tiimiä. Etätyöympäristöä pidettiin motivoivana ja mielekkäänä tapana työskennellä, sillä sen koettiin tukevan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä luoneen keskittymisrauhaa, joka tuki työskentelyä. Haastattelujen kautta löytyneet kehitystarpeet liittyivät työpaikan käytäntöihin. Haastateltavat toivoivat tarkempaa ohjeistusta, käytänteiden yhtenäistämistä ja tiedon saavutettavuutta myös perehdytyksen jälkeen, sillä se tukisi osaamista ja vähentäisi tiedonkulun haasteita sekä epävarmuutta. Lisäksi ergonomiaan ja tietoturvaan liittyvät teemat olivat jääneet vähemmälle perehdytyksen yhteydessä.
Johtopäätöksenä todettiin, että tulokset vastasivat aiempia tutkimuksia, joissa nähtiin perehdytyksen merkitys motivaation, sitouttamisen ja työhyvinvoinnin lähteenä. Erityisesti palautekulttuurin kehittäminen, ergonomiaan ja tietoturvaan panostaminen sekä toimintamallien selkeyttäminen nousivat tärkeiksi kehittämiskohteiksi etäperehdytyksen onnistumisen kannalta. Tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan perehdytysprosessin kehittämisessä, sillä ne tarjosivat selkeitä ja konkreettisia ehdotuksia perehdytysprosessin kehittämiseen jatkossa.