Esihenkilöiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointimalli
Kärkkäinen, Oona (2025)
Kärkkäinen, Oona
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737694
Tiivistelmä
Psykososiaalinen kuormitus vaikuttaa merkittävästi esihenkilöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Sen tunnistaminen ja hallinta on tärkeää, jotta esihenkilöt voivat ylläpitää omaa jaksamistaan ja tukea tiimiensä hyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toimeksiantajan esihenkilötyötä koskeva psykososiaalisen kuormituksen riskien arviointimalli, tunnistaa keskeiset kuormitustekijät ja selvittää esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa organisaatiolle tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää esihenkiköiden työhyvinvointia tukevia käytäntöjä ja toimintamalleja sekä tukea esihenkilöiden johtamistyöskentelyä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Tutkimukseen osallistui viisi toimeksiantajalla työskentelevää esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin syys- ja lokakuussa 2025. Kerätty tutkimusaineisto analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jonka perusteella kuormitustekijät jäsenneltiin kolmeen pääteemaan: työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.
Tulokset osoittivat, että psykososiaalisen kuormituksen kokemus vaihtelee yksilöllisesti. Osa esihenkilöistä koki työn melko kuormittavana ja raskaana, kun taas toiset kokivat työn kuormittavuuden olevan hallinnassa. Keskeisimmiksi kuormitustekijöiksi osoittautuivat henkilöstöön ja vuorovaikutukseen liittyvät haasteet, tiedon ja viestinnän suuri määrä, työn keskeytykset sekä muutostilanteet. Aineistosta tunnistettujen kuormitustekijöiden pohjalta laadittiin psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointi-malli.
Johtopäätökset korostivat, että kuormitustekijät eivät olleet irrallisia, vaan ne kytkeytyivät toisiinsa ja vahvistivat toistensa vaikutuksia. Organisaation on tärkeää tunnistaa kuormitusta aiheuttavat tekijät ja panostaa hallintakeinoihin, joiden avulla esihenkilöt pystyvät hallitsemaan kuormitustaan ja ylläpitämään työhyvinvointiaan. Psykososiaalinen kuormitus vaikuttaa merkittävästi esihenkilöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin, minkä vuoksi kuormitustekijöiden tunnistaminen ja hallinta ovat tärkeitä koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Tutkimukseen osallistui viisi toimeksiantajalla työskentelevää esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin syys- ja lokakuussa 2025. Kerätty tutkimusaineisto analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jonka perusteella kuormitustekijät jäsenneltiin kolmeen pääteemaan: työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.
Tulokset osoittivat, että psykososiaalisen kuormituksen kokemus vaihtelee yksilöllisesti. Osa esihenkilöistä koki työn melko kuormittavana ja raskaana, kun taas toiset kokivat työn kuormittavuuden olevan hallinnassa. Keskeisimmiksi kuormitustekijöiksi osoittautuivat henkilöstöön ja vuorovaikutukseen liittyvät haasteet, tiedon ja viestinnän suuri määrä, työn keskeytykset sekä muutostilanteet. Aineistosta tunnistettujen kuormitustekijöiden pohjalta laadittiin psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointi-malli.
Johtopäätökset korostivat, että kuormitustekijät eivät olleet irrallisia, vaan ne kytkeytyivät toisiinsa ja vahvistivat toistensa vaikutuksia. Organisaation on tärkeää tunnistaa kuormitusta aiheuttavat tekijät ja panostaa hallintakeinoihin, joiden avulla esihenkilöt pystyvät hallitsemaan kuormitustaan ja ylläpitämään työhyvinvointiaan. Psykososiaalinen kuormitus vaikuttaa merkittävästi esihenkilöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin, minkä vuoksi kuormitustekijöiden tunnistaminen ja hallinta ovat tärkeitä koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
