Turku Energian kaukojäähdytys vuonna 2040 : Tarpeen kasvu ja tuotantomenetelmät
Suonkanta, Valtteri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737551
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Turun kaupungin väestönkasvun vaikutusta Turku Energian kaukojäähdytykseen vuoteen 2040 mennessä. Taustalla on Turun kaupungin nopea kasvu ja tarve varautua sen aiheuttamaan jäähdytystarpeen kasvuun. Työssä tarkasteltiin myös millä tavoilla kysyntä voitaisiin kattaa teknisesti ja taloudellisesti tehokkaimmin.
Tutkimus perustui Turku Energian vuoden 2040 kaukojäähdytysdataan, Tilastokeskuksen, Turun kaupungin ja Ylen väestöennusteisiin, sekä alan kirjallisuuteen ja raportteihin. Työssä hyödynnettiin tekoälyä (ChatGPT) rakenteen suunnitteluun ja kieliasun tarkastamisessa. Laskennassa käytettiin tämänhetkisten kaukojäähdytystilastojen arvoja, joiden perusteella 3,3 % Turkulaisista asuu kaukojäähdytyksen piirissä vuonna 2024, arvioitiin samanlaisen osuuden asuvan kaukojäähdytyksen piirissä myös 2040. Palvelu rakenteen tarpeen arvioitiin kasvavan väestönkasvun kanssa samassa suhteessa, kun taas teollisuuden, julkisten rakennusten ja virastojen tarpeen arvioitiin kasvavan 2 % vuodessa. Teknisessä puolessa vertailtiin vedenjäähdytyskoneikkoja, absorptiojäähdytystä ja kylmäakkua investointikustannusten (CAPEX) näkökulmasta.
Tulosten mukaan kaukojäähdytyksen tehontarve kasvaa nykyisestä sopimustehon arvosta 77,1 MW:sta noin 95,6–99 MW:iin vuoteen 2040 mennessä. Kokonaiskasvuksi muodostui 18,5–22 MW, mikä vastaa 1,1–1,4 MW vuodessa. Teknisten ratkaisuiden osalta huomattiin vedenjäähdytyskoneikkojen, absorptiojäähdytyksen ja kylmäakun muodostavan yhdessä toimivan ja joustavan tuotantomallin.
Tutkimus perustui Turku Energian vuoden 2040 kaukojäähdytysdataan, Tilastokeskuksen, Turun kaupungin ja Ylen väestöennusteisiin, sekä alan kirjallisuuteen ja raportteihin. Työssä hyödynnettiin tekoälyä (ChatGPT) rakenteen suunnitteluun ja kieliasun tarkastamisessa. Laskennassa käytettiin tämänhetkisten kaukojäähdytystilastojen arvoja, joiden perusteella 3,3 % Turkulaisista asuu kaukojäähdytyksen piirissä vuonna 2024, arvioitiin samanlaisen osuuden asuvan kaukojäähdytyksen piirissä myös 2040. Palvelu rakenteen tarpeen arvioitiin kasvavan väestönkasvun kanssa samassa suhteessa, kun taas teollisuuden, julkisten rakennusten ja virastojen tarpeen arvioitiin kasvavan 2 % vuodessa. Teknisessä puolessa vertailtiin vedenjäähdytyskoneikkoja, absorptiojäähdytystä ja kylmäakkua investointikustannusten (CAPEX) näkökulmasta.
Tulosten mukaan kaukojäähdytyksen tehontarve kasvaa nykyisestä sopimustehon arvosta 77,1 MW:sta noin 95,6–99 MW:iin vuoteen 2040 mennessä. Kokonaiskasvuksi muodostui 18,5–22 MW, mikä vastaa 1,1–1,4 MW vuodessa. Teknisten ratkaisuiden osalta huomattiin vedenjäähdytyskoneikkojen, absorptiojäähdytyksen ja kylmäakun muodostavan yhdessä toimivan ja joustavan tuotantomallin.