Projektinhallintakäytäntöjen kehittäminen rakennusalalla: kehittämisopas opiskelijoille ja ammattilaisille

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella projektinhallinnan käytäntöjä rakennusalalla ja tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat projektien onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tutkimus keskittyi erityisesti projektien valmisteluvaiheeseen, viestinnän ja yhteistyön toimivuuteen, aikataulujen ja resurssien hallintaan, riskienhallinnan käytäntöihin sekä digitaalisten työkalujen rooliin. Keskeinen tutkimusongelma liittyi siihen, mitkä tekijät hankaloittavat rakennusprojektien sujuvaa toteutusta ja millaisin menetelmin projektinhallintaa voidaan kehittää. Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna, ja aineisto kerättiin seitsemältä rakennusalan asiantuntijalta, jotka työskentelivät suunnittelun, työnjohdon, projektipäällikön ja tilaajaorganisaation tehtävissä. Aineisto analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella suurimmat haasteet liittyvät valmistelun puutteisiin, viestintäkäytäntöjen epäyhtenäisyyteen, aikataulujen realistisuuteen, suunnittelun laatuun sekä riskienhallinnan jäämiseen muodolliseksi velvoitteeksi. Projektien sujuvuutta heikentävät myös henkilövaihdokset, kokemattomien resurssien ohjaus sekä digityökalujen pirstaleinen käyttö. Johtamisen rooli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa päätöksenteko viivästyy tai projektiryhmän yhteistyö heikkenee. Johtopäätöksenä todetaan, että rakennusprojektien onnistuminen edellyttää systemaattisia valmistelukäytäntöjä, selkeitä vastuita ja tavoitteita, aktiivista riskienhallintaa sekä johdonmukaisia viestinnän ja yhteistyön malleja. Kehittämistarpeita ovat erityisesti tavoitteiden konkretisointi, digitaalisten prosessien yhtenäistäminen ja projektiorganisaatioiden osaamisen vahvistaminen.

The aim of this thesis was to examine project management methods within the construction industry and identify the main factors influencing the success or failure of construction projects. The study focused particularly on the preparation phase, communication and collaboration, scheduling and resource management, risk management practices, and the use of digital tools. The central research question concerned the challenges that hinder smooth project execution and the methods through which project management can be improved. The study was conducted as a qualitative thematic interview, with data gathered from seven construction professionals representing design, site management, project management and client organisations. The interview data were analysed using thematic content analysis. The findings show that major challenges arise from insufficient preparation, unclear communication practices, unrealistic schedules, varying quality of design documentation and risk management that remains largely formal rather than practical. Additional difficulties are caused by personnel changes, the need to guide inexperienced designers, and fragmented use of digital systems. Leadership plays a key role, especially when decision-making is delayed or collaboration within the project team weakens. The conclusion is that successful construction projects require systematic preparation procedures, clear responsibilities and objectives, active risk management and consistent communication practices. Development needs include better specification of goals, harmonised digital workflows and strengthened competency within project organisations.