Kartoitus darts-pelaajien urheiluvammoista : kvantitatiivinen kyselytutkimus
Karvonen, Elias; Seppänen, Tommi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737578
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa darts-pelaajien yleisimpiä urheiluvammoja kvantitatiivisen kyselytutkimuksen avulla. Lajin kasvavan suosion myötä on noussut tarve ymmärtää paremmin siihen liittyviä kuormitustekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Dartsliiton kanssa.
Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin mitkä ovat yleisimmät urheiluvammat dartsissa ja mikä yhteys harjoittelumäärillä, harjoitteluvuosilla ja harjoittelun ulkopuolella tapahtuvalla fyysisellä aktiivisuudella oli vammojen esiintyvyyteen. Kyselyyn vastanneita henkilöitä oli yhteensä 186. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics –ohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yleisimmät urheiluvammat kohdistuvat dartsissa yläraajoihin ja monet vammoja kokeneista olivat saaneet useita eri vammoja. Harjoittelutuntien määrällä oli heikko yhteys suurempaan vammariskiin, kun taas harjoitteluvuosilla ei ollut merkittävää vaikutusta. Lisäksi runsaampi vapaa-ajan liikunta näytti liittyvän vähäisempään vammautumiseen, kun taas työssä koettu reipas fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hieman suurempaan vammojen esiintyvyyteen.
Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin mitkä ovat yleisimmät urheiluvammat dartsissa ja mikä yhteys harjoittelumäärillä, harjoitteluvuosilla ja harjoittelun ulkopuolella tapahtuvalla fyysisellä aktiivisuudella oli vammojen esiintyvyyteen. Kyselyyn vastanneita henkilöitä oli yhteensä 186. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics –ohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yleisimmät urheiluvammat kohdistuvat dartsissa yläraajoihin ja monet vammoja kokeneista olivat saaneet useita eri vammoja. Harjoittelutuntien määrällä oli heikko yhteys suurempaan vammariskiin, kun taas harjoitteluvuosilla ei ollut merkittävää vaikutusta. Lisäksi runsaampi vapaa-ajan liikunta näytti liittyvän vähäisempään vammautumiseen, kun taas työssä koettu reipas fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hieman suurempaan vammojen esiintyvyyteen.