Pölynhallinta korjausrakentamisessa
Alm, Tuukka (2025)
Alm, Tuukka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737594
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten pölynhallinta voidaan toteuttaa tehokkaasti eri työvaiheissa korjausrakentamisessa. Pölynhallinta on tärkeä osa rakennustyömaan asianmukaisia terveys olosuhteita ja työturvallisuutta, sillä puutteellisella pölynhallinnalla voidaan aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten keuhkosyöpää ja silikoosia.
Työssä tarkastellaan pölynhallintaan liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä. Lainsäädäntö määrittelee työnantajan, työntekijän ja päätoteuttajan velvollisuudet pölynhallintaan liittyen. Lisäksi työssä käsitellään kvartsipölyn terveysvaikutuksia ja siihen liittyvää ASA-rekisteröintiä, joka on osa syöpävaarallisten aineiden seurantaa Suomessa.
Pölynhallinnan käytännön keinoina esitetään teknisiä ratkaisuja, kuten kohdepoisto, osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus, vesikastelu, jätekuilujen käyttö ja säännöllinen siivous. Työ korostaa pölynhallintasuunnitelman merkitystä, jossa määritellään työvaiheiden riskit, pölyntorjuntamenetelmät ja työntekijöiden suojautuminen.
Työn tuloksena voidaan todeta, että tehokas pölynhallinta edellyttää suunnitelmallisuutta ja työntekijöiden riittävää perehdytystä ja motivaatiota. Pölynhallinnan onnistumisessa avaintekijöitä ovat työntekijöiden osallistamisen lisäksi koulutus ja työnjohdon esimerkillinen toiminta.
Työssä tarkastellaan pölynhallintaan liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä. Lainsäädäntö määrittelee työnantajan, työntekijän ja päätoteuttajan velvollisuudet pölynhallintaan liittyen. Lisäksi työssä käsitellään kvartsipölyn terveysvaikutuksia ja siihen liittyvää ASA-rekisteröintiä, joka on osa syöpävaarallisten aineiden seurantaa Suomessa.
Pölynhallinnan käytännön keinoina esitetään teknisiä ratkaisuja, kuten kohdepoisto, osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus, vesikastelu, jätekuilujen käyttö ja säännöllinen siivous. Työ korostaa pölynhallintasuunnitelman merkitystä, jossa määritellään työvaiheiden riskit, pölyntorjuntamenetelmät ja työntekijöiden suojautuminen.
Työn tuloksena voidaan todeta, että tehokas pölynhallinta edellyttää suunnitelmallisuutta ja työntekijöiden riittävää perehdytystä ja motivaatiota. Pölynhallinnan onnistumisessa avaintekijöitä ovat työntekijöiden osallistamisen lisäksi koulutus ja työnjohdon esimerkillinen toiminta.
