Terveydenhuollon chat-alustan käytettävyys ammattilaisen työssä

Abstract

Digitaalisten palveluiden yleistyminen terveydenhuollossa on lisännyt järjestelmien käytettävyyden merkitystä, sillä käytettävyyden ongelmat voivat heikentää työn sujuvuutta ja kuormittaa ammattilaisia. Kehittämistyö toteutettiin toimeksiantona, ja siinä arvioitiin terveydenhuollossa käytettävän chat-alustan käytettävyyttä ammattilaisten näkökulmasta. Työn tavoitteena oli arvioida, millaiseksi ammattilaiset (n=5) kokivat alustan käytettävyyden ja tunnistaa keskeiset haasteet, jotta työn sujuvuutta ja käyttökokemusta voidaan parantaa. Aihe rajattiin koskemaan järjestelmän chat-toiminnallisuutta, ja viitekehyksenä käytettiin ISO 9241-11 -standardin käytettävyyden osa-alueita: tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Aineisto kerättiin sote-alan ammattilaisilta teemahaastatteluilla ja SUS-kyselyllä (n=5) sekä käytettävyystestauksilla think aloud -menetelmällä (n=5). Haastatteluaineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä ja käytettävyystestien aineisto UTA-menetelmällä. SUS-kyselyn tulokset analysoitiin laskemalla kokonaispistemäärä sekä tunnusluvut (keskiarvo, mediaani, moodi), ja tarkastelemalla vastausten jakaumaa.

Tulosten mukaan chat-alusta koettiin kokonaisuudessaan helppokäyttöiseksi, selkeäksi ja nopeasti opittavaksi. SUS-kyselyn keskiarvo oli 82,5/100, mikä viittaa erinomaiseen käytettävyyteen. Alustan vahvuuksia olivat selkeä visuaalinen ilme, fraasien ja esitietokyselyjen käyttö sekä mahdollisuus kuvien jakamiseen ja videoyhteyteen, jotka paransivat työn tuloksellisuutta ja hoidon laatua. Negatiiviset kokemukset olivat harvinaisia, mutta liittyivät pääasiassa asetusten katoamiseen sekä satunnaisiin virheilmoituksiin.

Keskeisimmät kehityskohteet liittyivät tekstieditoriin: välitallennuksen puuttuminen, keskustelujen peittyminen ja näkymän hallinnan haasteet heikensivät työn sujuvuutta. Lisäksi havaittiin esitietokyselyjen yhteenvedon epälooginen järjestys ja viestikentän rajallinen koko. Kehitysehdotuksina esitettiin mm. automaattista tallennusta, näkymän muokattavuutta, pikapainikkeiden personointia, keskustelujen tilan merkintää ja viestien muokkausmahdollisuutta.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että chat-alusta tukee ammattilaisten työtä hyvin, mutta tekstieditorin ja käyttöliittymän parannukset voisivat edelleen vähentää kuormitusta ja parantaa käytettävyyttä. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan kehitystoimenpiteiden vaikutusten arviointia sekä generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä kirjausten automatisoinnissa.