Nuoresta miehestä isäksi : alle 25-vuotiaiden isien tukeminen odotusaikana
Sevenius, Emma (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret isät kokevat saavansa tukea odotusaikana ja tuoda esiin heidän mahdollisia tuen tarpeitaan. Odotusajan tuki kohdistuu usein ensisijaisesti äiteihin, jolloin isät voivat kokea olevansa sivuroolissa tai vähemmän oikeutettuja hakemaan apua omiin tarpeisiinsa. Nuoresta miehestä kasvaa isä samalla kun hän on muutenkin haastavassa ikävaiheessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada nuorten isien ääni kuuluviin ja tuoda heidän tuen tarpeensa esiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja opinnäytetyön otos oli 13 isää. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan tukea saatiin, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Puolet isistä koki myös nuoren ikänsä vaikuttavan siihen, miten muut suhtautuivat isyyteen. Isät kokivat merkittäväksi tuen lapsen äidiltä, läheisiltä ja neuvolasta. Myös vertaistuki koettiin tärkeäksi. Isät olisivat kaivanneet kuitenkin enemmän tukea neuvolasta ja etenkin omalta isältään.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että terveydenhuollolla, vertaistukiryhmillä ja läheisillä on keskeinen merkitys nuorten isien tukemisessa. Nuorten isien tukeminen odotusaikana on tärkeää sekä isien oman että koko tulevan perheen hyvinvoinnin kannalta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla isoisien vaikutus isyyteen ja siirtymä perinteisestä isyydestä moderniin isyyteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada nuorten isien ääni kuuluviin ja tuoda heidän tuen tarpeensa esiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja opinnäytetyön otos oli 13 isää. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan tukea saatiin, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Puolet isistä koki myös nuoren ikänsä vaikuttavan siihen, miten muut suhtautuivat isyyteen. Isät kokivat merkittäväksi tuen lapsen äidiltä, läheisiltä ja neuvolasta. Myös vertaistuki koettiin tärkeäksi. Isät olisivat kaivanneet kuitenkin enemmän tukea neuvolasta ja etenkin omalta isältään.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että terveydenhuollolla, vertaistukiryhmillä ja läheisillä on keskeinen merkitys nuorten isien tukemisessa. Nuorten isien tukeminen odotusaikana on tärkeää sekä isien oman että koko tulevan perheen hyvinvoinnin kannalta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla isoisien vaikutus isyyteen ja siirtymä perinteisestä isyydestä moderniin isyyteen.
