Paljetasainten tuotantomenetelmien analysointi
Näykki, Jyrki (2025)
Näykki, Jyrki
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837905
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata kahden erilaisen tuotantoprosessin eroja keskenään. Projekti suoritettiin toimeksiantona Masino Industrylla. Molemmat prosessit tuottavat samankaltaisen tuotteen, valmistusmenetelmät eroavat toisistaan suuresti. Opinnäytetyö rajattiin yhteen tiettyyn tuotteeseen ja eräkokoon. Tämä tuote kuormittaa hydraulista puristinta ja aiheuttaa pullonkauloja kyseiselle koneelle.
Projektissa haluttiin selvittää mahdolliset hyödyt sekä edut uudesta tuotantomenetelmästä. Opinnäytetyössä käsitellään Lean-filosofiaa osana tuotantoprosessia. Raportissa ei avata tarkasti aiemmin käytössä ollutta valmistusprosessia, eikä yrityksellä käytössä olevia muita valmistusmenetelmiä.
Työssä onnistuttiin hankkimaan dataa molemmista prosesseista, vaikka uuden tuotantomenetelmän käyttöönotossa on ollut viivästyksiä. Lopputuloksena on vertailukelpoista dataa prosessien vaiheajoista sekä materiaalin käytöstä prosesseissa. Tuotantokustannuksia ei selvitetty sillä uudet koneet eivät ole vielä tuotantokäytössä ja kaikkia kustannuksia ei vielä tiedetty projektin aikana.
Kehityskohteita projektissa olisi koneessa käytettävien työkalujen materiaalin vaihtaminen kestävämpään, aihio mittojen tarkentaminen sekä jälkimuovauksessa käytettävän keskiakselin vaihtotyön menetelmän helpottaminen. Myös taloudellisesta näkökulmaa on aihetta tutkia, kun kokonaiskustannukset ovat tiedossa.
Projektissa haluttiin selvittää mahdolliset hyödyt sekä edut uudesta tuotantomenetelmästä. Opinnäytetyössä käsitellään Lean-filosofiaa osana tuotantoprosessia. Raportissa ei avata tarkasti aiemmin käytössä ollutta valmistusprosessia, eikä yrityksellä käytössä olevia muita valmistusmenetelmiä.
Työssä onnistuttiin hankkimaan dataa molemmista prosesseista, vaikka uuden tuotantomenetelmän käyttöönotossa on ollut viivästyksiä. Lopputuloksena on vertailukelpoista dataa prosessien vaiheajoista sekä materiaalin käytöstä prosesseissa. Tuotantokustannuksia ei selvitetty sillä uudet koneet eivät ole vielä tuotantokäytössä ja kaikkia kustannuksia ei vielä tiedetty projektin aikana.
Kehityskohteita projektissa olisi koneessa käytettävien työkalujen materiaalin vaihtaminen kestävämpään, aihio mittojen tarkentaminen sekä jälkimuovauksessa käytettävän keskiakselin vaihtotyön menetelmän helpottaminen. Myös taloudellisesta näkökulmaa on aihetta tutkia, kun kokonaiskustannukset ovat tiedossa.
