Asiakkaan asiointikokemuksen ja palveluprosessien kehittäminen Lean-ajattelun avulla K-Marketissa
Lietzén, Aida (2025)
Lietzén, Aida
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837912
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli K-Market X:n palveluprosessien toimivuuden ja asiakkaan asiointikokemuksen tarkastelu Lean-ajattelun näkökulmasta. Työn taustalla oli vähittäiskaupan toimintaympäristön kiristyvä kilpailu, asiakkaiden kasvavat odotukset sekä tarve kehittää myymälän arjen prosesseja kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Työn tavoitteena oli tuottaa kirjallinen kehittämissuunnitelma, joka kokoaa yhteen palveluprosessien nykytilan, havaitut ongelmakohdat ja Lean-periaatteisiin perustuvat toimenpide-ehdotukset. Työ rajattiin koskemaan asiakkaan fyysistä asiointiprosessia myymälässä, kuten sisääntuloa, tuotehakua ja kassaprosesseja, ja sen ulkopuolelle jätettiin verkkokauppa ja muu digitaalinen asiointi.
Tietoperusta koostui asiakaskokemuksen, arvovirta-analyysin, Lean-ajattelun ja palveluprosessien kehittämisen teorioista. Näiden avulla määriteltiin ne periaatteet ja käsitteet, joiden pohjalta myymälän toimintaa tarkasteltiin ja kehittämiskohteet tunnistettiin. Lean-ajattelun painotukset virtaustehokkuudesta, hukan poistamisesta ja asiakkaalle tuotetun arvon maksimoinnista muodostivat työn teoreettisen ytimen.
Työ toteutettiin toiminnallisena kehittämisprojektina syksyn 2025 aikana. Aineistona käytettiin tekijän systemaattista havainnointia myymäläympäristössä sekä sen tueksi otettiin syksyn 2025 aikana tuotettu asiakastyytyväisyyskysely. Aineisto analysoitiin havainnointikehikon avulla, jonka avulla ongelmakohdat luokiteltiin koskien asioinnin sujuvuutta, palvelun laatua ja prosessien tehokkuutta. Lisäksi hyödynnettiin arvovirta-analyysia, jonka avulla myymälän keskeiset prosessit ja niiden pullonkaulat tunnistettiin.
Tuloksissa havaittiin useita asioinnin sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten tuoteryhmien sijoittelun epäjohdonmukaisuus, kassaprosessien ruuhkautuminen ja myymäläympäristön ajoittainen ahtaus. Nämä tekijät osoittautuivat vaikuttavan sekä asiakkaiden kokemaan sujuvuuteen, että henkilöstön työskentelyn tehokkuuteen. Kehittämisehdotukset perustuivat löydösten analysoinnin tuloksiin ja niiden tavoitteena oli parantaa myymälän sisäisiä prosesseja, selkeyttää asiakaspolkua ja vahvistaa myönteistä asiakaskokemusta.
Päätelmänä esitetään, että Lean-ajatteluun perustuva kehittämistyö tarjoaa myymälälle selkeän ja käytännönläheisen lähestymistavan, jonka avulla voidaan parantaa sekä asiakaskokemusta, että palveluprosessien tehokkuutta. Kehittämissuunnitelmaa voidaan hyödyntää myymälän jatkuvassa kehittämistyössä ja prosessien arvioinnissa myös jatkossa ja sen käyttöönotto tukee sekä asiakaslähtöisyyttä, että vastuullista ja tehokasta myymälätoimintaa.
Tietoperusta koostui asiakaskokemuksen, arvovirta-analyysin, Lean-ajattelun ja palveluprosessien kehittämisen teorioista. Näiden avulla määriteltiin ne periaatteet ja käsitteet, joiden pohjalta myymälän toimintaa tarkasteltiin ja kehittämiskohteet tunnistettiin. Lean-ajattelun painotukset virtaustehokkuudesta, hukan poistamisesta ja asiakkaalle tuotetun arvon maksimoinnista muodostivat työn teoreettisen ytimen.
Työ toteutettiin toiminnallisena kehittämisprojektina syksyn 2025 aikana. Aineistona käytettiin tekijän systemaattista havainnointia myymäläympäristössä sekä sen tueksi otettiin syksyn 2025 aikana tuotettu asiakastyytyväisyyskysely. Aineisto analysoitiin havainnointikehikon avulla, jonka avulla ongelmakohdat luokiteltiin koskien asioinnin sujuvuutta, palvelun laatua ja prosessien tehokkuutta. Lisäksi hyödynnettiin arvovirta-analyysia, jonka avulla myymälän keskeiset prosessit ja niiden pullonkaulat tunnistettiin.
Tuloksissa havaittiin useita asioinnin sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten tuoteryhmien sijoittelun epäjohdonmukaisuus, kassaprosessien ruuhkautuminen ja myymäläympäristön ajoittainen ahtaus. Nämä tekijät osoittautuivat vaikuttavan sekä asiakkaiden kokemaan sujuvuuteen, että henkilöstön työskentelyn tehokkuuteen. Kehittämisehdotukset perustuivat löydösten analysoinnin tuloksiin ja niiden tavoitteena oli parantaa myymälän sisäisiä prosesseja, selkeyttää asiakaspolkua ja vahvistaa myönteistä asiakaskokemusta.
Päätelmänä esitetään, että Lean-ajatteluun perustuva kehittämistyö tarjoaa myymälälle selkeän ja käytännönläheisen lähestymistavan, jonka avulla voidaan parantaa sekä asiakaskokemusta, että palveluprosessien tehokkuutta. Kehittämissuunnitelmaa voidaan hyödyntää myymälän jatkuvassa kehittämistyössä ja prosessien arvioinnissa myös jatkossa ja sen käyttöönotto tukee sekä asiakaslähtöisyyttä, että vastuullista ja tehokasta myymälätoimintaa.
