RAI-tieto johtajien tiedolla johtamisen tukena ikääntyneiden asumispalveluissa: nykytilan kuvaus ja toimenpide-ehdotukset
Misukka, Sannasa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737664
Tiivistelmä
Tietojohtaminen on keskeinen osa sote-uudistusta, ja sen edistäminen saavutti tärkeän etapin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) hyväksymisen myötä. Laki velvoitti hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnista, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista, mikä loi perustan tiedolla johtamisen kehittämiselle. Ikääntyneiden asumispalveluissa korostui tarve organisoida toiminta tehokkaasti niukkojen resurssien puitteissa sekä varmistaa laadukas ja asiakaslähtöinen palvelu. RAI-järjestelmä tarjosi standardoidun välineen asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin, ja sen käyttö on ollut lakisääteistä 1.4.2023 alkaen. RAI-tietoa hyödynnettiin sekä yksittäisen asiakkaan hoidon suunnittelussa että vertailutiedon tuottamisessa johtamisen tueksi.
Kehittämistyössä tarkasteltiin Etelä-Suomessa sijaitsevan hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalvelujen johtajien tarpeita RAI-tiedon hyödyntämisessä. Toteutus perustui haastatteluihin ja työpajassa tuotettuun aineistoon, joita analysoitiin nykytilan kuvaamiseksi ja RAI-tiedon käytön kehittämisedellytysten tunnistamiseksi. Lisäksi arvioitiin tulosten jalkauttamista, jatkotoimenpiteitä sekä tutkimusetiikan ja luotettavuuden toteutumista. Kehittämisprosessin toinen osa toteutettiin yhteiskehittelynä oppimiskahvilan menetelmällä. Näiden toimintojen pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotuksia.
Tulokset osoittivat, että RAI-tiedon hyödyntämisen kannalta ratkaisevaa oli henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja arjen johtamisen tuki. Esihenkilöiden aktiivinen rooli, johdon sitoutuminen ja selkeät rakenteet edistävät tiedon kytkeytymistä asiakastyöhön ja päätöksentekoon. Lisäksi havaittiin tarve kehittää kirjaamista, lisätä tietotuotannon automatisointia sekä vahvistaa analytiikan ja tekoälyn hyödyntämistä.
Johtopäätöksenä todettiin, että RAI-tiedon vaikutus johtamiseen vahvistuu, kun osaamista tuetaan systemaattisesti ja tiedon käyttöä varten luodaan selkeät rakenteet. Tarve uusille toimintamalleille nousi esiin erityisesti tiedon laadun varmistamisessa, henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja RAI-tiedon integroimisessa osaksi strategista päätöksentekoa.
Kehittämistyössä tarkasteltiin Etelä-Suomessa sijaitsevan hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalvelujen johtajien tarpeita RAI-tiedon hyödyntämisessä. Toteutus perustui haastatteluihin ja työpajassa tuotettuun aineistoon, joita analysoitiin nykytilan kuvaamiseksi ja RAI-tiedon käytön kehittämisedellytysten tunnistamiseksi. Lisäksi arvioitiin tulosten jalkauttamista, jatkotoimenpiteitä sekä tutkimusetiikan ja luotettavuuden toteutumista. Kehittämisprosessin toinen osa toteutettiin yhteiskehittelynä oppimiskahvilan menetelmällä. Näiden toimintojen pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotuksia.
Tulokset osoittivat, että RAI-tiedon hyödyntämisen kannalta ratkaisevaa oli henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja arjen johtamisen tuki. Esihenkilöiden aktiivinen rooli, johdon sitoutuminen ja selkeät rakenteet edistävät tiedon kytkeytymistä asiakastyöhön ja päätöksentekoon. Lisäksi havaittiin tarve kehittää kirjaamista, lisätä tietotuotannon automatisointia sekä vahvistaa analytiikan ja tekoälyn hyödyntämistä.
Johtopäätöksenä todettiin, että RAI-tiedon vaikutus johtamiseen vahvistuu, kun osaamista tuetaan systemaattisesti ja tiedon käyttöä varten luodaan selkeät rakenteet. Tarve uusille toimintamalleille nousi esiin erityisesti tiedon laadun varmistamisessa, henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja RAI-tiedon integroimisessa osaksi strategista päätöksentekoa.