Terveydenhuollon varautuminen sotaan tutkimusjulkaisuissa 2011–2025
Hollanti, Laura (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837889
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten terveydenhuollon varautuminen sotaan näkyy tutkimusjulkaisuissa vuosina 2011–2025 ajan, paikan, menetelmien sekä sisällön osalta. Tutkimus toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena tutkimusmetodia tarkasti noudattaen. Tutkimuksen aikarajaus perustui vuoteen 2011, sillä kirjallisuuden perusteella terveydenhuollon rooli sodassa on muuttunut Syyrian sodan myötä.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen sisään otettiin 27 artikkelia. Terveydenhuollon sotaan varautumiseen liittyvien tutkimusten määrä on vuosina 2011–2025 suurimmillaan kahden viimeisen vuoden (2024–2025) aikana. Useimmiten on tutkittu terveydenhuollon varautumista ilmiönä tai useiden maiden osalta, mutta yksittäisistä maista eniten on tutkittu Ukrainaa. Sotaa käyvien maiden varautumista on tutkittu enemmän kuin ei sotaa käyvien maiden varautumista sotaan. Terveydenhuollon varautuminen sotaan näkyy julkaisuissa muun muassa painopisteiden muutoksina, koulutustarpeen kasvuna, henkilöstövajeeseen varautumisena, palveluiden saatavuuden ja laadun varmistamisena sekä strategioiden ja politiikkaohjelmien tarpeena.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että tutkimusten määrä on kasvussa ja terveydenhuollon varautumista sotaan tarkastellaan moniulotteisena ilmiönä. Lisätutkimuksia tarvittaisiin esimerkiksi ei sotaa käyvien maiden terveydenhuollon varautumisesta sotatilaan sekä poliittiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen liittyen.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen sisään otettiin 27 artikkelia. Terveydenhuollon sotaan varautumiseen liittyvien tutkimusten määrä on vuosina 2011–2025 suurimmillaan kahden viimeisen vuoden (2024–2025) aikana. Useimmiten on tutkittu terveydenhuollon varautumista ilmiönä tai useiden maiden osalta, mutta yksittäisistä maista eniten on tutkittu Ukrainaa. Sotaa käyvien maiden varautumista on tutkittu enemmän kuin ei sotaa käyvien maiden varautumista sotaan. Terveydenhuollon varautuminen sotaan näkyy julkaisuissa muun muassa painopisteiden muutoksina, koulutustarpeen kasvuna, henkilöstövajeeseen varautumisena, palveluiden saatavuuden ja laadun varmistamisena sekä strategioiden ja politiikkaohjelmien tarpeena.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että tutkimusten määrä on kasvussa ja terveydenhuollon varautumista sotaan tarkastellaan moniulotteisena ilmiönä. Lisätutkimuksia tarvittaisiin esimerkiksi ei sotaa käyvien maiden terveydenhuollon varautumisesta sotatilaan sekä poliittiseen päätöksentekoon ja ohjaukseen liittyen.