Hoitoelvytyksen koulutusosaamisen kehittäminen Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskukselle
Järveläinen, Ella; Hynynen, Väinö; Järvinen, Jenna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838062
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hoitoelvytyskoulutusten sisältöä ja millaisia koulutuksia järjestetään, sekä tehdä toimeksiantajalle alustava tietotesti. Tavoitteena on kehittää Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskuksen koulutusosaamista. Hoitoelvytys on sairaalaympäristössä potilaan sydämen pysähtyessä keskeinen, elintärkeä ja tehokas keino mahdollistaa potilaan selviytyminen, ja tässä hoitohenkilökunnan osaaminen vaikuttaa suoraan potilaan selviytymiseen ja elämänlaatuun.
Toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskus. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa perehdyttiin tutkittuun tietoon. Aineisto kerättiin Pubmed-, Cinahl ja Medic tietokannoista sekä taydentävällä manuaalisella haulla. Tutkimuksista valikoitui 21 artikkelia, jotka vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittavat, ettei oppiminen perustu pelkästään teoriaopetukseen, vaan tähän liitetään aktiivisia menetelmiä, kuten simulaatioharjoittelua ja toistuvia käytännön harjoituksia. Näiden avulla vahvistetaan kliinistä osaamista, potilasturvallisuutta ja itsevarmuutta. Säännöllinen harjoittelu ja palaute ovat keskeisiä tekijöitä, jotta kriittiset taidot pysyvät yllä ja kehittyvät jatkuvasti.
Toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskus. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa perehdyttiin tutkittuun tietoon. Aineisto kerättiin Pubmed-, Cinahl ja Medic tietokannoista sekä taydentävällä manuaalisella haulla. Tutkimuksista valikoitui 21 artikkelia, jotka vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittavat, ettei oppiminen perustu pelkästään teoriaopetukseen, vaan tähän liitetään aktiivisia menetelmiä, kuten simulaatioharjoittelua ja toistuvia käytännön harjoituksia. Näiden avulla vahvistetaan kliinistä osaamista, potilasturvallisuutta ja itsevarmuutta. Säännöllinen harjoittelu ja palaute ovat keskeisiä tekijöitä, jotta kriittiset taidot pysyvät yllä ja kehittyvät jatkuvasti.