Sijoitettujen lasten sisaruussuhteet: Miksi ne merkitsevät ja miten niitä tuetaan?

Abstract

Lastensuojelu koskettaa vuosittain merkittävää osaa suomalaisista perheistä. Vuonna 2024 Suomessa oli yhteensä 17 100 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle, ja näihin sijoituksiin sisältyy myös sisaruksia. Sisarusten sijoitusmuodot vaihtelevat: osa sijoitetaan yhdessä, osa erikseen, ja joissakin tapauksissa toinen sisarus jää perheeseen. Sijoitusmuodolla on keskeinen vaikutus lapsen ja hänen sisarustensa välisiin suhteisiin. Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät sijaishuollon kontekstissa vaikuttavat sijoitettujen lasten sisaruussuhteisiin ja millä tavoin sijaishuollon ammattilaiset voivat tukea näiden suhteiden ylläpitämistä ja vahvistamista.

Aihe nousi tutkimuskohteeksi paitsi tekijöiden ammatillisesta kokemuksesta, myös tarpeesta täydentää Suomessa edelleen vähäistä tutkimustietoa sisaruussuhteiden merkityksestä lastensuojelussa. Lisäksi tutkimus tukee toimeksiantaja SataSoila-hankkeen tavoitteita, joissa keskeisenä päämääränä on vahvistaa sijoitettujen sisarusten välisiä suhteita.

Kirjallisuuskatsauksen mukaan sisaruussuhteet muodostavat sijoitetuille lapsille merkittävän voimavaran. Ne tukevat emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia, lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä edistävät sopeutumista sijoituksen aikana. Lämpimät, läheiset ja luottamukselliset sisaruussuhteet vahvistavat lasten resilienssiä ja tarjoavat keskeisiä suojaavia tekijöitä.

Sisaruussuhteiden tukeminen edellyttää johdonmukaista ja suunnitelmallista työskentelyä, jossa ammattilaisilla on keskeinen rooli. Keskeisiksi käytännöiksi nousivat muun muassa säännöllinen yhteydenpito, sisarusten osallistaminen heitä koskeviin päätöksiin sekä turvallisten tapaamisten mahdollistaminen. Kirjallisuudessa tuodaan esille myös rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät sisarusten sijoittamiseen ja yhteydenpitoon. Myös lainsäädäntö, organisaatiokäytännöt ja ammattilaisten asenteet vaikuttavat merkittävästi sisaruussuhteiden ylläpitämiseen.

Katsauksen perusteella sisaruussuhteiden tukeminen tulisi nähdä keskeisenä osana lapsen hyvinvoinnin, identiteetin ja kiinnittymisen edistämistä. Tulokset tarjoavat konkreettisia näkökulmia sijaishuollon kehittämiseen, ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen sekä jatkotutkimusten suuntaamiseen.

Child welfare affects a significant proportion of Finnish families every year. In 2024, a total of 17,100 children were placed outside their homes in Finland. These placements include siblings. The way siblings are placed varies: some are placed together, some separately, and in some cases, a sibling remains with the family of origin. The form of placement has a key impact on the relationship between the child and his/her siblings. The aim of this integrative literature review is to examine which factors, in the context of foster care, affect the sibling relationships of children in care, and how foster care professionals can support the maintenance and strengthening of these relationships.

The topic arose as a research subject not only from the authors' professional experience, but also from the need to supplement the still limited research data in Finland on the significance of sibling relationships in child welfare. In addition, the study supports the objectives of the SataSoila project, which aims to strengthen the relationships between siblings in foster care.

According to the literature review, sibling relationships are a significant resource for children in care. They support emotional and social well-being, increase feeling of security, and promote adaptation during placement. Warm, close, and trusting sibling relationships strengthen children's resilience and provide key protective factors.

Supporting sibling relationships requires consistent and systematic work, in which professionals play a key role. Key practices include regular contact, involving siblings in decisions that affect them, and facilitating safe visitation. The literature also highlights structural challenges related to the placement of siblings and maintaining contact. Legislation, organizational practices, and the attitudes of professionals also have a significant impact on maintaining sibling relationships.

Based on the review, supporting sibling relationships should be seen as a key part of promoting children's well-being, identity, and attachment. The results offer concrete perspectives for developing foster care, strengthening the expertise of professionals, and directing further research.