Digitaalisen elämäntaitopalvelun kehittäminen korkeakouluopiskelijoille palvelumuotoilun keinoin
Pelkonen, Joel (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838123
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia elämäntaitoja 18–30-vuotiaat korkeakouluopiskelijat tarvitsevat arjessaan ja tulevaisuudessa sekä miten digitaalinen, taitoja kehittävä palvelu voi tukea näiden taitojen kehittymistä käyttäjälähtöisesti. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Growth Resilience Oy, jonka kehittämä Growth-Mindset builder -konseptin tavoitteena on luoda digitaalinen ympäristö elämäntaitojen systemaattiseen kehittämiseen. Palvelusta oli valmiiksi luotu prototyyppi, mutta tässä työssä keskityttiin käyttäjien tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseen.
Työn tietoperusta rakentui kansainvälisiin elämäntaitomalleihin (WHO, OECD, WEF), palvelu-muotoilun ja digitaalisen oppimisen tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilun ja käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Aineisto kerättiin kymmenellä puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla, joiden pohjalta muodostettiin käyttäjäpersoonat ja analysoitiin keskeiset kehitystarpeet. Tulosten perusteella korkeakouluopiskelijat kokivat erityisesti stressinhallinnan, palautetaidot, tunteiden käsittelyn ja ajanhallinnan kehittämisen tärkeiksi. Digitaalisen palvelun toivottiin olevan helppokäyttöinen, visuaalisesti selkeä ja tarjoavan monipuolisia oppimismuotoja. Palvelun kehittämisessä korostuivat käyttäjälähtöisyys, joustavuus ja saavutettavuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalinen elämäntaitopalvelu voi tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja arjen hallintaa, kun se suunnitellaan aidosti käyttäjien tarpeista lähtien. Kehityssuosituksissa korostettiin stressinhallinnan priorisointia, käyttöliittymän selkeyttä sekä monipuolisia oppimismuotoja. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä laajentaa kohderyhmää ja yhdistää laadullisia sekä määrällisiä menetelmiä, jotta palvelun vaikuttavuutta voidaan arvioida entistä kattavammin.
Työn tietoperusta rakentui kansainvälisiin elämäntaitomalleihin (WHO, OECD, WEF), palvelu-muotoilun ja digitaalisen oppimisen tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilun ja käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmiä. Aineisto kerättiin kymmenellä puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla, joiden pohjalta muodostettiin käyttäjäpersoonat ja analysoitiin keskeiset kehitystarpeet. Tulosten perusteella korkeakouluopiskelijat kokivat erityisesti stressinhallinnan, palautetaidot, tunteiden käsittelyn ja ajanhallinnan kehittämisen tärkeiksi. Digitaalisen palvelun toivottiin olevan helppokäyttöinen, visuaalisesti selkeä ja tarjoavan monipuolisia oppimismuotoja. Palvelun kehittämisessä korostuivat käyttäjälähtöisyys, joustavuus ja saavutettavuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalinen elämäntaitopalvelu voi tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja arjen hallintaa, kun se suunnitellaan aidosti käyttäjien tarpeista lähtien. Kehityssuosituksissa korostettiin stressinhallinnan priorisointia, käyttöliittymän selkeyttä sekä monipuolisia oppimismuotoja. Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä laajentaa kohderyhmää ja yhdistää laadullisia sekä määrällisiä menetelmiä, jotta palvelun vaikuttavuutta voidaan arvioida entistä kattavammin.
