Liikkeen voimaa : Liikuntaneuvonnan vaikutukset mielen hyvinvointiin
Wiik, Pinja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838141
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko liikuntaneuvonnalla vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja henkisestä tasapainostaan. Tutkimus toteutettiin kahden terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan asiakkaan tapaustutkimuksena. Asiakkaat osallistuivat Porin kaupungin järjestämään liikuntaneuvontaan vähintään puolen vuoden ajan. Opinnäytetyön tilaajana toimi Porin kaupungin sivistystoimialan liikuntayksikkö. Opinnäytetyön aihe ja sisältö suunniteltiin yhteistyössä tilaajan kanssa.
Liikuntaneuvonnan alussa asiakkaat täyttivät mielen hyvinvoinnin työkalun, joka toimi tutkimuksessa mittarina. Liikuntaneuvonnan prosessi piti sisällään esimerkiksi motivoivaa haastattelua, arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ja liikunnallista ohjaamista. Asiakkaat kävivät liikuntaneuvonnassa kuudesta seitsemään kertaa. Tutkimuksen lopussa asiakkaat täyttivät saman mittarin toiseen kertaan.
Tässä tutkimuksessa molempien asiakkaiden mielen hyvinvointi nousi. Tutkimustulosta tukee mielen hyvinvoinnin työkalun nousseet vastaukset. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan voi yleistää, ja lisää erilaisia tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Lisäksi asiakkaista saatiin alkukartoituksessa esitietoja, joiden avulla voitiin päätellä, tutkimukseen osallistuneilla asiakkailla oli korkea muutoshalukkuus ja kohtalainen toimintakyky. Nämä osaltaan vaikuttivat tutkimustulokseen.
Liikuntaneuvonnan alussa asiakkaat täyttivät mielen hyvinvoinnin työkalun, joka toimi tutkimuksessa mittarina. Liikuntaneuvonnan prosessi piti sisällään esimerkiksi motivoivaa haastattelua, arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ja liikunnallista ohjaamista. Asiakkaat kävivät liikuntaneuvonnassa kuudesta seitsemään kertaa. Tutkimuksen lopussa asiakkaat täyttivät saman mittarin toiseen kertaan.
Tässä tutkimuksessa molempien asiakkaiden mielen hyvinvointi nousi. Tutkimustulosta tukee mielen hyvinvoinnin työkalun nousseet vastaukset. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan voi yleistää, ja lisää erilaisia tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Lisäksi asiakkaista saatiin alkukartoituksessa esitietoja, joiden avulla voitiin päätellä, tutkimukseen osallistuneilla asiakkailla oli korkea muutoshalukkuus ja kohtalainen toimintakyky. Nämä osaltaan vaikuttivat tutkimustulokseen.