Lapsen silmin, lapsen äänenä - Traumainformoidun lähestymistavan hyödyntäminen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sosiaalialalla
Leppänen, Sara (2025)
Leppänen, Sara
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838124
Tiivistelmä
Lapset ovat erityistä suojelua ja huolenpitoa tarvitseva kohderyhmä, joiden tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia perheen hyvinvoinnista. Ajantasaisia lapsiperheiden hyvinvointia haastavia tekijöitä ovat muun muassa korkea työttömyysaste ja kasvava lapsiperheköyhyys sekä globaaleiden kriisien, kuten sotien ja ilmastonmuutoksen, tuottamat vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista tukea perheille edellytetään sekä kansainvälisissä sopimuksissa että kansallisissa strategioissa ja lainsäädännössä. Traumainformoitu lähestymistapa pyrkii vastaamaan ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen tavoitteisiin laaja-alaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa, miten traumainformoitua lähestymistapaa on sovellettu lasten ja perheiden sosiaalipalveluissa kansainvälisesti. Tavoitteena oli muodostaa ajantasainen kokonaiskuva traumainformoidun lähestymistavan soveltamisesta lapsille ja perheille suunnatuissa palveluissa sosiaalialalla, jotta lähestymistavan sovelluksia voitaisiin kehittää eteenpäin myös suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa. Aineistoon valikoitui yksitoista
vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia. Kansainvälisten artikkelien analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina, jossa aineistosta nousseiden analyysiyksiköiden yhdistelyn ja luokittelun kautta muodostettiin ala-, ylä- ja pääluokkia.
Tulosten perusteella traumainformoidun lähestymistavan soveltaminen jaoteltiin organisaatiotasoiseen ja asiakastyössä tapahtuvaan soveltamiseen. Organisaation tasolla olevassa soveltamisessa merkityksellisiä elementtejä olivat koulutus, monialainen yhteistyö, reflektio ja hyvinvointinäkökulma. Asiakastyössä lähestymistapaa sovellettiin terapeuttisen suhdetyöskentelyn kautta sekä työntekijän ja lapsen välisessä suhteessa että osana vanhemmuuden tukea. Spesifinä näkökulmana ilmeni sijaishuoltajuuden tuki.
Aineiston perusteella terapeuttisen suhdetyöskentely koostuu traumatietoisista mentalisaatiotaidoista, emotionaalisesta kanssasäätelystä, vahvuuksiin keskittymisestä ja monialaisesta yhteistyöstä. Vaatimuksena on riittävä organisaatio- ja järjestelmätasoinen tuki koulutuksen, ohjauksen, reflektion, esihenkilöiden ja johdon tuen, konsultaatiomahdollisuuden, monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimisen keinoin.
vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia. Kansainvälisten artikkelien analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina, jossa aineistosta nousseiden analyysiyksiköiden yhdistelyn ja luokittelun kautta muodostettiin ala-, ylä- ja pääluokkia.
Tulosten perusteella traumainformoidun lähestymistavan soveltaminen jaoteltiin organisaatiotasoiseen ja asiakastyössä tapahtuvaan soveltamiseen. Organisaation tasolla olevassa soveltamisessa merkityksellisiä elementtejä olivat koulutus, monialainen yhteistyö, reflektio ja hyvinvointinäkökulma. Asiakastyössä lähestymistapaa sovellettiin terapeuttisen suhdetyöskentelyn kautta sekä työntekijän ja lapsen välisessä suhteessa että osana vanhemmuuden tukea. Spesifinä näkökulmana ilmeni sijaishuoltajuuden tuki.
Aineiston perusteella terapeuttisen suhdetyöskentely koostuu traumatietoisista mentalisaatiotaidoista, emotionaalisesta kanssasäätelystä, vahvuuksiin keskittymisestä ja monialaisesta yhteistyöstä. Vaatimuksena on riittävä organisaatio- ja järjestelmätasoinen tuki koulutuksen, ohjauksen, reflektion, esihenkilöiden ja johdon tuen, konsultaatiomahdollisuuden, monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimisen keinoin.
