Selvitys Äänekosken Energia Oy:n sähköverkon kapasiteetista
Kieleväinen, Taneli (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938483
Tiivistelmä
Sähkönjakeluverkon nykytilaa tutkittiin Äänekosken Energia Oy:n toimeksiannosta sekä arvioitiin sen kapasiteetin riittävyyttä. Tavoitteena oli selvittää, oliko sähköistyminen ja kulutustottumusten muutos aiheuttanut lisäpaineita verkon kuormitukselle. Lisäksi selvitettiin kulutusjoustoselvitystä varten muuntopiirien energiankulutustiedot ja tuntikeskimääräiset huipputehot viiden vuoden ajalta.
Toteutus suoritettiin kehittämistutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruumenetelmiä, kuten havainnointia, dokumentteja ja mittausdataa. Määrällinen aineisto kerättiin Äänekosken Energian datahakupalvelusta ja analysoitiin Excel-taulukkolaskennalla. Lisäksi työssä hyödynnettiin DMS600-ohjelmaa. Tiedonhaku perustui aiheeseen liittyviin diplomitöihin, väitöskirjoihin ja alan kirjallisuuteen.
Tuloksena saatiin selville jakelualueen muuntopiirien energiankulutustiedot ja tuntikeskimääräiset huipputehot viiden vuoden ajalta. Noin 18 prosentissa muuntopiireistä huipputehot olivat nousseet merkittävästi, kun taas lähes kaikissa muissa muuntopiireissä havaittiin tasaista nousua tai huipputehot pysyivät lähes ennallaan. Jakeluverkossa oli vapaata kapasiteettia ja vaikka kapasiteettia rajoittavia tekijöitä löytyi, ne eivät olleet kriittisiä. Tarkempaa analyysia tuntikeskimääräisistä huipputehoista ei voitu tehdä ilman yksityiskohtaisia taustatietoja, kuten käyttöpaikkojen lämmitystapaa tai sähköautojen latauskäyttöä. Todennäköisimpänä syynä huipputehojen kasvuun pidettiin sähköistymisen ja kulutusrakenteen muutoksen vaikutuksia.
Tuloksista johdettiin alustavia kehityskohteita verkon kapasiteetin hallintaan. Tuloksia voitiin hyödyntää verkon laajennusten, investointien sekä sähkönjakelun laadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa, kuten ylikuormittuneiden muuntajien saneerauksessa. Työssä syntyneet tulokset menivät käyttöön kulutusjoustoselvitykseen. Jatkossa kuormituksen taustatekijöiden tarkempi selvittäminen edellyttäisi laajempaa aineistoa tai kyselytutkimusta, jotta kuormitusmuutoksia voitaisiin analysoida yksityiskohtaisemmin.
Toteutus suoritettiin kehittämistutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruumenetelmiä, kuten havainnointia, dokumentteja ja mittausdataa. Määrällinen aineisto kerättiin Äänekosken Energian datahakupalvelusta ja analysoitiin Excel-taulukkolaskennalla. Lisäksi työssä hyödynnettiin DMS600-ohjelmaa. Tiedonhaku perustui aiheeseen liittyviin diplomitöihin, väitöskirjoihin ja alan kirjallisuuteen.
Tuloksena saatiin selville jakelualueen muuntopiirien energiankulutustiedot ja tuntikeskimääräiset huipputehot viiden vuoden ajalta. Noin 18 prosentissa muuntopiireistä huipputehot olivat nousseet merkittävästi, kun taas lähes kaikissa muissa muuntopiireissä havaittiin tasaista nousua tai huipputehot pysyivät lähes ennallaan. Jakeluverkossa oli vapaata kapasiteettia ja vaikka kapasiteettia rajoittavia tekijöitä löytyi, ne eivät olleet kriittisiä. Tarkempaa analyysia tuntikeskimääräisistä huipputehoista ei voitu tehdä ilman yksityiskohtaisia taustatietoja, kuten käyttöpaikkojen lämmitystapaa tai sähköautojen latauskäyttöä. Todennäköisimpänä syynä huipputehojen kasvuun pidettiin sähköistymisen ja kulutusrakenteen muutoksen vaikutuksia.
Tuloksista johdettiin alustavia kehityskohteita verkon kapasiteetin hallintaan. Tuloksia voitiin hyödyntää verkon laajennusten, investointien sekä sähkönjakelun laadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa, kuten ylikuormittuneiden muuntajien saneerauksessa. Työssä syntyneet tulokset menivät käyttöön kulutusjoustoselvitykseen. Jatkossa kuormituksen taustatekijöiden tarkempi selvittäminen edellyttäisi laajempaa aineistoa tai kyselytutkimusta, jotta kuormitusmuutoksia voitaisiin analysoida yksityiskohtaisemmin.